Yksinäisyys ja mielenterveyden häiriöt työllistävät etsivää nuorisotyötä – ”Parasta on se, että kuljemme rinnalla”
Paras keino ehkäistä syrjäytymistä on se, että ihmisellä on edes yksi pysyvä ihmissuhde kulkemassa rinnalla, muistuttaa Helsingin kaupungin etsivän nuoristyön toiminnanjohtaja Timo Kontio. (Kuva: Ville Miettinen)
-Tänne nuoret kokoontuvat. On leffateattereita, kauppoja ja kahviloita. Hyväntahtoista hengailua, sanoo Timo Kontio noustessaan Helsingin Pasilaan viime vuonna avatun Tripla-ostoskeskuksen rullaportaita.
Kontio johtaa Helsingin etsivää nuorisotyötä, jonka yksi kohde on Triplassa. Iltaisin ostoskeskuksen hiljaisemmissa yläkerroksissa hengailee kymmeniä nuoria.
Korona on näkynyt myös etsivän nuorisotyön asiakaskunnassa. Keväällä tapahtui sama kuin lastensuojelussa: huoli-ilmoitusten määrä väheni, kun siirryttiin etäopetukseen.
– Vaikka nuoret ottavat meihin usein itse yhteyttä, suurin osa ilmoituksista tulee toisen asteen oppilaitoksista, joilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa meille, jos joltakulta jää koulu kesken.
– Niitä ilmoituksia tuli keväällä puolet normaalista. Se herätti huolen, Kontio sanoo.
Korona heikentää toimintakykyä
Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita, jotka eivät opiskele tai käy töissä, ja niitä, jotka muuten toivovat muutosta elämäänsä. Tapaamiset ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia, eivätkä ne sido nuorta mihinkään.
Potentiaalisia asiakkaita pääkaupungissa riittää. Mittarista riippuen syrjäytymisvaarassa arvioidaan olevan jopa 9 000 helsinkiläistä nuorta.
Joillekin poikkeustila saattoi olla myös helpotus. Mutta yleisesti ottaen kriisi heikentää sellaisen ihmisten toimintakykyä, jolla on jo valmiiksi haasteita, Timo Kontio sanoo.
Hän muistuttaa, että koronan vaikutukset näkyvät hitaasti. Niiden ilmaantuminen voi siis kestää.
Esimerkiksi sosiaalinen eristäytyminen ja etävastaanotot vaikuttavat heikentävästi useimpien hyvinvointiin.
-Edelleenkään emme tiedä, mihin etäopetuksen lisääntyminen johtaa.
-Mutta uskon, että niille, jotka ovat suurimman syrjäytymisriskin alla, heille tämä on vienyt hankalampaan suuntaan.
”Kuntien kannattaa pohtia vaikuttavuutta”
Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut asemansa kuntien nuorisotyössä: sitä tehdään 290 kunnassa. Työn luonne toki vaihtelee. Pienessä maaseutukunnassa työ voi olla monialaista. Helsingissä kyseessä on tarkemmin rajattu toiminta ja etsiviä nuorisotyöntekijöitä on kymmeniä. Tänäkin vuonna asiakkaita on toista tuhatta.
Timo Kontio pitää kiinnostavana tuoretta Teemu Vauhkosen ja Tommi Hoikkalan tutkimusta, jossa rekisteridatan avulla mitattiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuutta vailla työ- koulutus- tai harjoittelupaikkaa olevien NEET-nuorten elämään. Kummankin toiminnan havaittiin auttavan NEET-nuoria elämänhallinnassa ja työ- ja kouluvalmiudessa.
Kontion mukaan kuntien kannattaa työskennellä yhdessä ja erikseen sen kysymyksen äärellä, miten voidaan osoittaa vaikuttavuus toteen.
-Tällä metodilla voitiin osoittaa, että vaikuttavuutta on.
Yksinäisyys haastaa
Myös asiakaskyselyt osoittavat, että nuoret ovat kiitollisia aikuisilta saamastaan tuesta ja ohjauksesta, Timo Kontio sanoo.
-Tiedetään, että meidän ohjauksessa olevilla nuorilla on yksinäisyyttä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ahdistuneisuutta, mielenterveyden häiriöitä – erilaisia syitä jotka arjessa tuottavat hankaluuksia. Jo se, että autamme heitä arjessa, on tärkeää.
Yksinäisyys on juuri isossa kaupungissa, kuten Helsingissä, merkittävä haaste, Kontio sanoo.
-On paljon palveluja ja harrastuksia, ja samaan aikaa on huikea määrä nuoria, jotka kokevat arjessa eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä.
Pitkäkestoinen yksinäisyys voi heikentää itseluottamusta, lisätä psykososiaalista huonovointisuutta ja lisätä yksilön syrjäytymisriskiä.
Nuorena alkanut yksinäisyys voi jatkua pitkälle aikuisuuteen ja sillä voi olla vakavia seurauksia niin yksilötason hyvinvoinnille kuin kansanterveydellekin, todetaan Helsingin kaupungin vuosi sitten julkaisemassa nuorten hyvinvointikertomuksessa. Tuolloin – ennen koronapandemiaa – Helsingin yläkoululaisista 12 prosenttia, lukiolaisista 14 ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 14 prosenttia tunsi itsensä yksinäiseksi usein tai jatkuvasti kouluterveyskyselyn mukaan.
Kannattava investointi
Ehkäisevän ja tukevan työn rahoitus on melkeinpä jatkuva keskustelun aihe. Vauhkosen ja Hoikkalan tutkimuksessa etsivän nuorisotyön yksikkökustannukseksi kerrottiin 940 euroa.
-Tiedetään, että syrjäytyvän nuoren hinta yhteiskunnalle on pitkälle toista miljoonaa euroa. Jos tonnin laittaa kiinni ja sillä voidaan edes osittain ehkäistä syrjäytymistä, se on panos-tuottosuhteessa aika kannattava investointi, Timo Kontio sanoo.
Hän muistuttaa, että ylisukupolvista syrjäytymistä tarkastelleesta tutkimuksesta tiedetään, että paras keino ehkäistä syrjäytymistä on se, että ihmisellä on edes yksi pysyvä ihmissuhde kulkemassa rinnalla.
-Etsivässä nuorisotyössä parasta on se, että voimme tarjota nuorelle tukea myös palvelun päättymisen jälkeen. Kuljemme rinnalla. Työssä pyritään siihen, että ohjaussuhde jatkuu niin kauan, kuin nuori haluaa.
Roolit auki oppivelvollisuusuudistuksessa
Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan etsivän nuorisotyön rahoitusta halutaan vahvistaa. ja se halutaan siirtää osaksi budjettirahoitusta.
Timo Kontion mukaan tämä pelastaisi etsivän nuorisotyön toiminnan, koska silloin se työ ei olisi enää riippuvainen veikkausvoittorahoista.
Etsivä nuorisotyö on jo vakiintunut osaksi nuorten ja nuorten aikuisten tukijärjestelmää. Yksi tulevaisuuden kysymysmerkki liittyy oppivelvollisuuden laajentamiseen. Keskustelu on kesken esimerkiksi siitä, kenen tehtävänä on hakea kouluun nuori, joka keskeyttää toisen asteen opintonsa.
Toisaalta oppilaitoksissa on luotu hyviä käytäntöjä, joilla keskeyttämistä on saatu vähennettyä, Timo Kontio muistuttaa. Jos nuori pysyy koulussa, etsivän nuorisotyön ei tarvitse ottaa koppia hänestä.
-Meidän pitää pystyä muuttuvassa kentässä löytämään muita toimintamuotoja ja pyrkiä löytämään niitä nuoria, joilla on muita kysymyksiä ja haasteita.
-Tärkeintä on, että etsivä nuorisotyö hahmottaa nuorten palvelujärjestelmän aukkokohtia, sudenkuoppia ja nivelvaiheen haasteita ja tuo niitä osaksi keskustelua.
Kontio muistuttaa, että peruskoulun jälkeisessä ohjauksessa on oikeastaan juridinen haaste: kenenkään tehtävänä ei tällä hetkellä ole lain mukaan huolehtia siitä, että nuori siirtyy perusasteelta toiselle asteelle.
-Se on osa oppivelvollisuusuudistuksen muutoskeskustelua.
Lisää aiheesta:
