Yle: Professorit epäilevät sote-keskusten toteutumista

Aalto-yliopiston taloustieteen professorit jatkavat kriittisiä arvioitaan hallituksen sote-uudistusta kohtaan, kertoo Yleisradio. Professorit arvelevat, että koko mallin perustana olevaa kilpailua ei synny, koska sote-keskusten perustaminen ja ylläpitäminen tulee kalliiksi, ja siksi niitä ei perustettaisi niin paljon että kilpailu toteutuu.

Tilalle professorit tarjoavat käynnistysvaiheessa palvelusetelimallia. Ehdotuksen mukaan potilas hakeutuu ensin julkisen sektorin vastaanotolle, jossa selvitetään hoidon tarve.

– Kun tiettyä hoitoa sitten tarvitaan, olipa se sitten korvien tähystys, olkapääleikkaus tai viisi fysioterapiakäyntiä, lääkäri antaisikin asiakkaalle palvelusetelin. Asiakas voisi itse valita hoidattaako vaivansa maakunnan vai yksityisen omistuksessa olevalla palveluntarjoajalla, sanoo professori Otto Toivanen Ylelle.

Erääksi eduksi tässä mallissa nähdään hoitoketjun pysyminen yhtenäisempänä kuin hallituksen mallissa.

Hoito maksaa, ei diagnoosi

Palveluseteli on nykyisin mahdollinen, mutta sitä käytetään melko vähän. Kansalaiset eivät sitä tunne eivätkä kunnat tarjoa aktiivisesti.

Jatkossa palveluseteliä pitäisi talousprofessoreiden mielestä siis käyttää aktiivisesti muuhunkin kuin leikkausjonojen purkuun, Yle kertoo.

Palvelusetelien käytön yleistyminen tekisi tilaa yksityiselle palvelutuotannolle.

– Pienelläkin paikkakunnalla on tilaa useammalle fysioterapeutille, mutta ei usealle sote-keskukselle.

Professorit muistuttavat, että terveydenhuollon kustannuksista suurin osa syntyy hoidosta, ei diagnooseista.

Kermankuorinta yhä mukana

Professorit muistuttavat kermankuorinnan mahdollisuudesta, johon kapitaatiokorvaus houkuttelee.
– Kapitaatiomaksu kannustaa toimimaan tehokkaasti, mutta malli myös kannustaa valikoimaan edulliseksi tulevia asiakkaita ja työntämään kalliimmaksi tulevat asiakkaat kilpailijalle tai erikoissairaanhoitoon eli jonkin muun kustannettavaksi, sanoo Toivanen Ylelle.

Maakuntavero tulee

Professorit muistuttavat myös maakuntien talouden avoimista kysymyksistä.

– Jos maakunta on toiminut tehokkaasti ja rahaa jää säästöön, niin saako maakunta pitää rahat? Entäpä jos maakunnan rahat loppuvat kesken, heikkenevätkö palvelut vai antaako valtio lisää rahaa?
professorit uskovat, että maakuntaveroon joka tapauksessa päädytään.