Kuva: Pixabay
Jyväskylän yliopistossa nähdään, että teknologian kehittäminen ja käyttäminen voi auttaa leikkaamaan sote-kustannuksia tuntuvasti.

Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa raportissa arvioidaan, että tekoälyn ja uusien teknologioiden avulla on mahdollista hillitä sote-kustannuksia kumulatiivisesti yhteensä 2,5–5,5 miljardilla eurolla vuosina 2019–2028. Teknologian kehittymisen katsotaan helpottavan myös yksilöiden omaa toimintaa hyvinvoinnistaan huolehtimisessa. Siitä kertyvä hyöty sisältyy oletettuun säästöpotentiaaliin.

Käsitys säästöpotentiaalista tukee valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen hiljattain julkistamaa arviota, jonka mukaan juuri ICT:n avulla voidaan hillitä sote-kustannusten kasvua.

Nykyinen sote-kustannukset kasvavat 2,5 prosentin vuosivauhdilla. Hallituksen tavoite on leikata kasvu 0,9 prosenttiin.

Raportin arvio perustuu olettamukseen, että työaikaa voidaan käyttää tehokkaammin, kun tietojärjestelmät kehittyvät. Uuden sukupolven tietojärjestelmien käytettävyys paranee ja tekoälyllä tuetut ominaisuudet kehittyvät. Lisäksi oletettiin, että teknologiasovellukset tehostavat hoitoprosessia useissa eri vaiheissa.

Säästöpotentiaalia ei alueilla

Raportti on laadittu yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Sen mukaan säästöpotentiaali koostuu useista osa-alueista

Näitä olisivat tiedolla johtaminen ja tekoälyn käyttäminen töiden organisoinnissa, toiseksi kansallisen tiedonhallinnan ja keskitettyjen tietojärjestelmien kehittäminen, kolmanneksi tutkimustiedon ja uusien läpimurtoteknologioiden nopeampi hyödyntäminen sekä neljänneksi kansalaisten omaehtoisen terveyttä edistävän toiminnan lisääminen digitaalisten palveluiden avulla.

Tieto kootuksi ja käyttöön

Arvion mukaan kansallisen tiedonhallinnan ja uusien tietojärjestelmien avulla saadaan päätöksenteon tueksi tilannekuva koko Suomen, maakuntien tai yksilön tasolla. Siten tiedonhallinta edistäisi terveydenhuollon palveluiden koordinointia ja hyvien käytäntöjen juurruttamista.

Tällä hetkellä IT-järjestelmät eivät anna kokonaiskuvaa palveluprosesseista tai erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteistyön toimivuudesta. Hoitoketjujen vaikuttavuuden seuraaminen ja optimointi toisi arvion mukaan huomattavia kustannussäästöjä.

Teknologia avuksi

Tutkimuksen katsotaan palvelevan kustannusvaikuttavien toimintatapojen valitsemista.

Raportissa puhutaan läpimurtoteknologioista. Ne ovat osa terveydenhuollon prosessien uudistamista. Näillä tarkoitetaan muun muassa robotiikkaa, älykkäitä sensoreita, 5G- ja lohkoketjuteknologiaa sekä tekstin-, puheen- ja kuvantunnistusta koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä.

Raportin mukaan tekoälypohjaisilla ratkaisuilla yhdessä läpimurtoteknologioiden kanssa on saavutettu hyviä tuloksia maailmalla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, diagnostiikassa, terveydenhoidon prosessien koordinoinnissa sekä potilasturvallisuuden ja kustannusten hallinnassa.

Neljäs säästöpotentiaallin osakokonaisuus on kansalaisten omaehtoisen terveyttä edistävän toiminnan lisääminen. Tämä kokonaisuus sisältää esimerkiksi hyvinvointia ja omahoitoa tukevat mobiilisovellukset ja kaikille avoimet digitaaliset terveys- ja hyvinvointipalvelut.

Raporttiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Edit: Lisätty linkki raporttiin klo 11.34.

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*