Ylitarkastaja kuolleen nelivuotiaan lapsen tapauksesta: ”Muutamia kymmeniä lastensuojeluilmoituksia tehtiin tästä lapsesta”
Lasta tulee kuulla, koska pienikin lapsi pystyy kertomaan asioita, kertoo ylitarkastaja Sari Vainikainen Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Kuva: Pixabay
Kun lapsi kuolee kotiinsa väkivallan uhrina, alkaa jälkiselvittely, jonka tarkoituksena on estää vastaavan toistuminen. Mikä Joensuun tapauksessa petti?
Jo 8-vuotiaan Vilja-Eerikan väkivaltainen kuoleminen kotiinsa vuonna 2012 käynnisti prosessin, joka helpottaa lastensuojelun tiedonsaantia eri viranomaisilta. Myös ilmoitusvelvollisuutta on rummutettu runsaasti – ainakaan tässä tapauksessa se ei ollut heikoin lenkki.
– Useita kymmeniä lastensuojeluilmoituksia on tehty, joten se ei ole pettänyt. Ilmoituksia ovat tehneet niin viranomaistahot kuin yksityishenkilöt, kertoo ylitarkastaja Sari Vainikainen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Pohjois-Karjalan lastensuojelun tilanne oli noussut esille Itä-Suomen aluehallintovirastossa jo aiemmin toisen lapsen kohdalla. Tuolloin asia koski kuusivuotiasta lasta, joka oli lastensuojelun asiakkaana.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Siinä tapauksessa annoimme huomautuksen hyvinvointialueelle. Katsoimme että hänen asiassaan oli toimittu lastensuojelulain vastaisesti. Tuo päätös annettiin viime vuoden maaliskuussa, kertoo Vainikainen.
Hyvinvointialue antoi selvityksensä lastensuojelun toimista: se lisäsi sosiaalityöntekijöiden rekrytointia ja kävi läpi prosesseja työntekijöiden kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua tästä nelivuotias lapsi, joka niin ikään oli ollut lastensuojelun asiakkaana, kuoli perheväkivallan uhrina.
Miten näin kävi?
Otsikon kysymys on nyt monen lainsäätäjän, asiantuntijan ja työntekijän huulilla. Etujärjestöt puhuvat yksiselitteisesti työvoimapulasta, ammattilaiset löytävät valuvikoja myös lastensuojelulaista.
Muutama kuukausi ennen kuolemaansa nelivuotias lapsi oli sijoitettu kiireellisesti hoitoon toisaalle. Kiireellinen sijoitus voi kestää ensipäätöksellä 30 vuorokautta. Sen jälkeen sitä jatketaan ja aloitetaan huostaanoton valmistelu tai lapsi palautetaan kotiinsa. Nelivuotias palautettiin kotiinsa.
– Hän oli lastensuojelun asiakkaana ja avohuollon tukitoimia järjestettiin. Nyt selvitetään, oliko palauttaminen kotiin oikea ratkaisu.
Tätä selvittää myös KRP, joka tutkii viranomaisten toimia asiassa mahdollisten rikossyytteiden varalta.
Päiväkodista viesti lastensuojeluun
Pari päivää ennen lapsen väkivaltaista kuolemaa päiväkodista yritettiin tavoittaa lastensuojelun työntekijää. Viesti päävammoista ja mustelmista ei tavoittanut työntekijää ennen traagista yötä.
– Olemme pyytäneet selvityksiä ja päätös on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun aikana. Kun tapaus tuli julki kesäkuussa, otimme asian omatoimisesti jo selvitettäväksi hyvinvointialueen toimien osalta, sanoo Vainikainen.
Selvityksessä käydään läpi yksinkertaiset asiat: Miten lapsen ja perheen kanssa on työskennelty? Miten lastensuojelutarve on selvitetty? Mitä toimia on tehty?
– Jos on toimittu lastensuojelulain vastaisesti, epäkohdat on korjattava. Rikostutkinta on keskusrikospoliisin vastuulla ja he tekevät omat tutkintansa siihen liittyen, huomauttaa Vainikainen.
Työvoimapulaa mietitään
Koko ala ja myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on vedonnut työvoimapulaan. Sen katsotaan olevan suurin syy näin rajuille lastensuojelun epäonnistumiselle. Viime lokakuussa tehdyssä henkilöstömitoituksessa Pohjois-Karjalan hyvinvointialue pärjäsi hyvin, paremmin kuin moni muu alue.
– Pohjois-Karjalassa tilanne resurssien osalta ei ole erityisen huono. Johtuuko tapahtunut henkilökuntapulasta vai mistä, sitä nyt käydään läpi, sanoo Vainikainen.
– Se voi olla yksi syy, ettei ole reagoitu asioihin riittävän nopeasti. Vai onko lastensuojelutarpeen selvittämistä tehty riittävässä laajuudessa?
Vainikainen uskoo resurssipulan yleisesti vaikeuttavan lastensuojelutyötä, mutta myös prosesseissa on parantamista.
– Peräänkuulutan sitä, että kun ilmoitus tulee, se selvitetään riittävässä laajuudessa. Siinä on kolme kuukautta aikaa tehdä arviota. Lasta tulee kuulla, koska pienikin lapsi pystyy kertomaan asioita. Myös kodin olosuhteet on selvitettävä käymällä paikan päällä ja sopimalla tapaamiset lapsen kotiin, muistuttaa Vainikainen.
Laki antaa jo nyt hyvät mahdollisuudet viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Lastensuojelu saa tietoja päiväkodista, koulusta, terveydenhuollosta, päihdehuollosta ja poliisilta.
– Esimerkiksi poliisilta siitä, onko osoitteeseen ollut toimeksiantoja. Myös pahoinpitelyn tunnistamiseen saa nykyisin koulutusta ja sitä olisi varmasti syytä lisätä työntekijöille, arvioi Vainikainen.
TEKSTI: Outi Airola
Juttua muokattu 16.2. kello 17.50: Aiemmin oli virheellisesti kirjoitettu, että jutussa mainittu kuusivuotias olisi ollut samasta perheestä kuin neljävuotias, joka kuoli omassa kodissaan.
Miksi ei päiväkodista soitettu vaan viesti lähetetään sosiaalitoimeen? Voi hyvänen aika sentään! En olisi lasta päästänyt mihinkään jos lapsi sanoo että isi kiusaa ja mustelmilla! Eikö enää ole maalaisjärkeä. Ja helmikuussa palautetaan lapsi tuonne läävään….ei tässä voi enää syyttää resurssi pulaa. Toivottavasti joku edes ottaa vastuun tämän pienen pojan kuolemasta. Hävettää olla aikuinen, eikö lapsi saa mistään enää turvaa. Mitä ihmettä nimi lastensuojelu tarkoittaa käytännössä? Jos sille alalle lähtee niin miksi pitää jatkuvasti valittaa karusta työstä? Ei lue kirjoissa mitä tämä elämä voi pahimmillaan olla.
Ei tuolla ns lastensuojelulla ole mitään merkitystä, pitää ottaa huomioon selvät näkyvät merkit kaltoin kohtelusta. Tässä on outoa että lapsi palautettiin kotiinsa vaikka olosuhteet herättivät huolta. On mahdotonta ymmärtää minkäänlaista argumenttia siitä miten tätä asiaa yritetään nyt selittää. Luulisi että meillä on jo tarpeeksi asti ollut samanlaisia tapauksia, eikö niistä voisi ottaa oppia, kun taas näin tapahtuu.
On myös toisenlaista omakohtaista kokemusta, että lapsi sijoitetaan kiireellisesti vaikka ei olisi ollut oikeaa tarvetta. Syynä luultavasti, ettei lapsi halunnut äitinsä luona olla lainkaan ja isää oli helppo syyllistää kaikesta. Vaikka taustalla olikin lopulta lapsen sairastuminen elinikäiseen sairauteen, jonka hoidon aloittaminenkin viivästyi kiireellisten sijoitusten myötä.
Kaiken lisäksi isä erehtyi kyseenalaistamaan lastensuojelun päätökset ja valittamaan eli olemaan erimieltä kuin lastensuojelun työntekijä, niin selkeä kostokierre oli lastensuojelun puolelta havaittavissa. Lapsen etu ei ollut etusijalla. Tämä yksilöityi yksittäiseen lastensuojelun työntekijään, onneksi nyt siirtynyt jo eläkkeelle tai poispotkittu. Henkilövaihdoksen jälkeen asiat muuttuivat täysin, lapsi nyt isän luona ja käy koulua kuten ennen lastensuojelun toimenpiteitä. ”Lastensuojelun” toimenpiteiden aikana lapsi ei käynyt koulua yli vuoteen.
seli seli!
Kätteleen pitäisi päästä oikein huolella isäpuolta!