Ympäristöterveydenhuollon tehtävät jäämässä kuntiin – "Yhteistyötä on tehtävä joka suuntaan"
Elinympäristön terveysvaikutukset pyritään huomioimaan yhä paremmin jo suunnittelu- ja kaavoitusvaiheessa. Kuva: Ville Miettinen
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuoden 2023 alusta alkaen. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat uudistuksessa säilymässä kuitenkin kuntien vastuulla.
Tälläkään hetkellä suurin osa ympäristöterveydenhuollon yksiköistä ei toimi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. Ne voivat siis jatkaa toimintaansa kuten ennenkin myös uudistuksen jälkeen. Osalla ympäristöterveydenhuollon yksiköistä hyvinvointialueiden perustaminen tulee kuitenkin aiheuttamaan tarpeen uudelleenorganisoitua.
Uudistuksen jälkeen on mahdollista, että jotkut hyvinvointialueet vastaavat myös ympäristöterveydenhuollosta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki hyvinvointialueen kunnat päättävät yhdessä tehtävien siirrosta viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä.
Tulevaisuudessa on mahdollista, että ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen tulee uusia muutoksia. Sijoittumista selvittänyt monialainen parlamentaarinen työryhmä on ehdottanut, että ympäristöterveydenhuolto siirtyisi kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2026. Asiasta ei ole poliittista päätöstä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Monialaisuus ja vaihtelevat käytännöt
Ympäristöterveydenhuollon tehtävillä tarkoitetaan terveydensuojelua, tupakkavalvontaa, eläinlääkintähuoltoa ja elintarvikevalvontaa. Ympäristöterveydenhuolto on monialainen kokonaisuus, joka pyrkii vähentämään, poistamaan ja ehkäisemään ympäristöperäisiä terveysriskejä.
Elinympäristössä terveysvaikutuksia aiheuttavat lukuisat asiat, kuten melu, ilman epäpuhtaudet, radon, kemialliset haitta-aineet, mikrobit, lämpöolosuhteet, haju, savu ja altistuminen UV-säteilylle.
Viime vuonna tehtyjen selvitysten perusteella väestötasolla merkittävimpiä terveysvaikutuksia aiheutuu melusta ja ulkoilman pienhiukkasista. Tulevina vuosikymmeninä myös ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia ympäristöterveysriskejä, kun sään ääri-ilmiöiden todennäköisyys kasvaa.
Tällä hetkellä eri alueet ovat päätyneet järjestämään ympäristöterveydenhuollon hyvin eri tavoin. Tämä on mahdollista juuri ympäristöterveydenhuollon monimuotoisuuden vuoksi. Yhteistyötä tehdään useiden alojen, kuten ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaavoituksen, vesihuollon, kunnan varautumisen, pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon kanssa.
Synergiaetuja on siksi etsitty eri paikkakunnilla eri suunnista. Yhtäällä on työskennelty tiiviimmin osana sotepalveluja, toisaalla osana ympäristö- ja rakennusvalvontaa.
Kuntaliiton toiveena on, että alueet saavat myös jatkossa päättää itsenäisesti siitä, miten ympäristöterveydenhuolto järjestetään, eikä yhtä mallia aseteta pakollisiksi kaikille.
– Ympäristöterveydenhuolto on luonteeltaan sen tyyppistä, että yhteistyötä on tehtävä joka suuntaan, sanoo ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Kuntaliitosta.
– Ympäristöterveydenhuollon asiantuntijat ovat huippuja verkostoitumaan. Heidän pitäisi myös jatkossa saada itse miettiä, mikä on heille paras tapa järjestäytyä.
Suuntana terveyshaittojen ennaltaehkäisy
Terveydensuojelu- ja elintarvikelakiin on tulossa muutoksia, kun käyttöön otetaan veroluontoinen valvonnan perusmaksu. Samalla ympäristöterveydenhuollon keskiöön nousee yhä vahvemmin terveyshaittojen ennaltaehkäisy, Mäntynen kertoo.
Tarkoituksena on, että elinympäristön vaikutusta terveyteen tarkasteltaisiin aina jo siinä vaiheessa, kun pohditaan maankäyttöä, kuten laitosten, liikenneväylien, koulujen ja asutuksen sijoittamista.
Ympäristöterveydenhuollolla on paljon varautumisen ja ennakoinnin kannalta oleellista tietoa, Mäntynen muistuttaa. Vuoden 2017 selvityksessä ympäristöterveydenhuollon organisoinnista nousikin esiin kuntakohtaisten paikallisten järjestelyjen tärkeys.
– Kyllä me näemme vahvuutena sen, että kunnilla on hyvä varautumisvalmius ja ympäristöterveys on siinä vahvasti mukana.
Kuntaliitto haluaa myös olla mukana tukemassa kuntia ympäristöterveydenhuollon muutoksissa.
– Toivomme, että jatkuvasta epätietoisuudesta tulevaisuuden suhteen päästäisiin pitkäjänteiseen ympäristöterveydenhuollon kehittämiseen, Mäntynen sanoo.
