Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus oli vasta alkua uudistustyölle – "Nyt vahvistetaan kotihoitoa"
Kotihoidolla on tarkoitus varmistaa, että ikäihminen voi pärjätä omassa kodissaan. Arkistokuva: Seppo Haavisto
Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut valmiiksi luonnoksen hallituksen esityksestä, jolla on tarkoitus parantaa iäkkäiden ihmisten kotiin annettavia palveluita ja uudistaa asumispalveluita.
– Suurelta osin kyse on jo olemassa olevien velvoitteiden vahvistamisesta ja konkretisoimisesta, STM:n neuvotteleva virkamies Satu Karppanen vahvistaa.
Esitysluonnoksen perusteella nykyinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettäisiin kotihoidoksi ja tukipalvelut erotettaisiin omaksi palvelumuodokseen.
– Kunnilla on jo nykyisessä lainsäädännössä velvollisuus tarvittaessa arvioida palvelun tarvetta ja tehdä palvelusuunnitelma. Nyt vahvistetaan kotihoitoa ja siihen liittyvien kotikäyntien toteutumista.
Keskiviikkona julkistetun lakiesityksen luonnoksessa on mukana säännökset, joilla turvataan kotihoidon henkilöstön riittävyyttä.
Lapsiperheiden asiat esiin pimennosta
Ympärivuorokautiset turvapalvelut ovat osa tukipalveluja, ja niiden toteuttamiselle säädetään yhtenäiset laatuvaatimukset reunaehtoineen.
– Erilaisten turvapalveluiden käyttö on lisääntynyt kunnissa ja nyt on hyvä, että niitäkin katsotaan tarkemmin.
Lapsiperheiden nykyistä subjektiivista oikeutta kotipalveluihin vahvistetaan nostamalla tämä oikeus omaksi pykäläkseen.
– Tämä lapsiperheiden subjektiivinen oikeus on hieman jäänyt pimentoon muita kotipalveluita koskevien kohtien alle, Karppanen myöntää.
Lakiuudistustyö jatkuu
STM:n esitysluonnos on jatkoa iäkkäiden ihmisten palveluja koskevan lakiuudistuksen ensimmäiselle vaiheelle, jossa säädettiin muun muassa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta.
Luonnoksesta voi antaa lausuntoja 27.8. saakka.
Kotihoito on siis ennen kaikkea asiakkaan hoitoa kotona, ei vain tai juurikaan kodin tai puitteiden hoitamista. Kotihoito on aiheetta alirvioitu. Osasyy – ”siivous, pyykkäys” ei kiinnosta?
Ensinnäkin mietintään, miten löytyy alan opiskelijoiksi ja koulutukseen riittävästi väkeä? Minkään alan huonompikaan palkkaus ei ole kaikkeen henkilöstövajaukseen ainoa, eikä edes merkittävin syy. Vaikka se vaikuttaa puheenvuoroissa niin olevan. Kotihoidon henkilöstö – jos mikä – tekee yksinäistä työtä, jopa pitkien välimatkojen kierrosta etenkin maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla, kelillä kuin kelillä. Lisäksi vastuu on tosiasiallisesti vain yhdellä työntekijällä kerrallaan, etenkin jos palvelu laajenee yölliseksikin. Huomaa edelleen muutkin kuin kaupunkiseudut.
Onko työttömämä pitkään olevien, vaikkakin muun ammatin omaavien, edes ajateltavissa saavan koulutus ja työpaikka hoitotyöhön – kunnes nk.oman alan töitä jälleen ilmaantuu. En näe aivan oikeana tai reilunakaan, että suomalaiset ikäihmiset jäävät palveluitta, kun työttömyys noteerataan valtakunnassa jopa ”paremmaksi” vaihtoehdoksi.