Perustuslakivaliokunta on arvioinut lain näkökulmasta hallituksen lakiesitystä, jonka käsittely jatkuu parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Arkistokuva

Sote-uudistus nytkähti merkittävästi eteenpäin, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi hallituksen lakiehdotuksen korjauskelpoiseksi viime perjantaina antamassa lausunnossaan.

Lakipaketti on nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä.

Jos eduskunta ehtii hyväksyä lakiesityksen ennen eduskunnan kesätaukoa, silloin esityksellä olisi mahdollisuus edetä aikataulussaan.

Aikataulun mukaan vaalit ehdittäisiin järjestää vuoden 2022 alkupuolella ja tehtävien siirto olisi toteutettavissa vuonna 2023.

”Toteutettavissa olevia korjauksia”

Kuntaliiton johtava lakimies Arto Sulonen arvioi, että perustuslakivaliokunnan lausunto sote-uudistusta koskevasta lakiesityksestä oli positiivinen sen aikataulun kannalta.

– Perustuslakivaliokunta ei edellytä, että lakipakettia olisi vielä tarkistettava perustuslakivaliokunnalla.

Eteenpäin on menty, mutta joka tapauksessa merkittävän ja mittavan uudistuksen aikataulu vaikuttaa kireältä.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä, Sulonen nostaa esille perustuslakivaliokunnan viestin.

Lakiuudistusten perusratkaisut eivät ole ongelmallisia perustuslain kannalta, valiokunta arvioi.

Perustuslakivaliokunta lisäsi, että joitakin korjauksia on välttämätöntä tehdä.

– Siellä on kourallisen verran sellaisia kohtia, Sulonen sanoo.

– Nämä ovat toteuttavissa olevia korjauksia. Se jää nyt sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiin se, että millä tavalla se huomioi nämä perustuslakivaliokunnan huomiot omassa mietinnössään.

Kunnallisen itsehallinnon näkökulmaa

Perustuslakivaliokunta vaatii korjattavaksi kohtia, jotka liittyvät Helsingin kaupunkiin kohdistuvaan valtion ohjaukseen, voimassa olevien ja vanhojen ulkoistamissopimusten mitättömyyteen ja kunnilta siirtyvien omaisuuksien korvausjärjestelyihin sekä tiettyihin tiedonsaantioikeuksiin.

Nämä kohdat koskettavat vahvasti myös kuntia.

– Perustuslakivaliokunta edellyttää siis, että kuntien omaisuussiirtojen pohjalle tehtävää kompensaatiosääntelyä muutetaan, Sulonen avaa valiokunnan lausuntoa.

– Suurten ulkoistamissopimusten mitättömyyttä koskevia reunaehtoja pitää lainsäädännössä täsmentää.

Helsingin kaupungin asema sote-palveluiden järjestäjänä, muiden hyvinvointialueiden rinnalla, vaatii vielä työstämistä lakiesityksen osalta.

– Perustuslakivaliokunta edellyttää, että valtion ohjausta on tarkasteltava kunnallisen itsehallinnon kautta. Valtion Helsingin kaupunkiin kohdistama ohjausjärjestelmä ei voi olla niin tiukka kuin se on muilla alueilla.

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että julkisomisteisia yhtiöitä voidaan kohdella eri tavoin kuin esimerkiksi markkinoilla toimivia yhteisöjä.

Hallituksen on tehtävä erillinen esitys, jos se haluaa edetä julkisomisteisten yhtiöiden kohtelua koskevassa asiassa.

Kuntalaisen oikeudet mielessä

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen tietää, että sote-uudistuksen aikataulu on monen kunnan näkökulmasta erittäin vaativa.

Uudistus on iso mullistus kuntakentällä, Myllärinen myöntää.

Myllärisen mukaan sote-uudistus aiheuttaa kunnissa monenlaista huolta.

– Yksi huolista on se, miten yhdyspinnat järjestyvät. Kun rakennetaan uusi organisaatio, syntyy uudenlaisia rajapintoja, jotka olisi kehitettävä yhdyspinnoiksi.

– Huoli syntyy siitä, miten hyvinvointialueelle siirtyvien palveluiden ja kuntiin jäävien palvelujen yhteistyö saadaan sujumaan niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut eikä uudistus heikennä nykytilannetta.

– Asiakkaiden asiat eivät saa pudota organisaatiorajojen väliin. 

Hyvinvointialueen ja kuntien on rakennettava uudenlainen yhteistyömalli yhteisten asiakkaiden sujuvien palvelujen turvaamiseksi, Myllärinen painottaa.

Yhteistyömalleja on löydettävä eri tavoin hyvinvointialueiden ja kuntien välille. Hyvinvointialueiden ja kuntien johdon, poliittisen päätöksenteon ja asiantuntijoiden välisen yhteistyön on toimittava, Myllärinen lisää.

Jonkin verran kysymyksiä ilmassa

Myllärinen kertoo, että uudistuksen tavoitteet esimerkiksi palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden parantamisesta ovat nousseet vaihtelevasti esiin sote-uudistuksen eri vaiheissa.

– Painotukset ovat vaihdelleet.

Erikoissairaanhoito on ollut vahvasti pinnalla sote-uudistuksen viime käänteissä, hän myöntää.

Myllärinen katsoo, että kysymykset perustason palveluiden ja erityisesti sosiaalihuollon palveluiden vahvistamisesta, toiminnallisista integraatioista ja kustannusten kasvun hillitsemisestä jäivät jossain määrin taka-alalle.

– Lakiesityksen perusteluissa on avoimesti myönnetty, että uudistus ja siihen liittyvät muutoskustannukset kasvattavat menoja aina 2030-luvun taitteeseen.

Kokemuksia on kertynyt

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen on seurannut tiiviisti sote-uudistuksen kohtaamia mutkia ja etenemistä viime vuosina.

Myllärinen ei yllättynyt siitä, että lakiesitys sai pääosin hyväksynnän perustuslakivaliokunnalta viime perjantaina.

– Näillä kaikilla sote-uudistuksen aiemmilla kierroksilla on jo saatu kommentteja ja arvioita.

 

Juttua muokattu 27.5., kello 9.57: Lisätty kaksi lausetta, joissa avataan perustuslakivaliokunnan arviota uudistuksen aikatauluun liittyen.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Pelkona Sote uudistuksessa edelleen sote-peruspalveluiden karkaaminen kauas lähipalveluista kunnissa. Siitä on melkoista näyttöä kuntayhtymämallissa kolmen vuoden ajalta.
    Henkilöstö voi huonosti. Lääkärit menevät mieluusti laajan osaamisen paikkoihin. Kuka nyt osaamistaan väheksyy, mikä tässä systeemissä nousee pintaan terveyskeskusten osalta. Koulutustaan ei voi käyttää täysimääräisesti työssään.
    Ei ole valmista tavaraa vielä käyttöön otettavaksi.

  2. Soteuudistus keskittää toteutuessan seurausvakutuksinaan päätösvaltaa ja toimintoja maakuntakeskuksiin kunnista ja seutukunnilta ja vie niistä työpaikkoja ja verotuloja. Tätä ei nyt haluta tai kyetä näkemään, mutta muutaman päästä kysellään, miksi tähän mentiin.
    Tässä on soten pahin valuvika ja soteuudistuksen kuviteltujen saavutusten tuho.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*