Suurten kaupunkien mielestä työllisyyden kuntakokeiluissa on epäsuhta - asiakkaat tulivat kunnille, henkilöstö ja rahat jäivät TE-toimistoille
Työllisyyden kuntakokeilut alkoivat maaliskuun alussa 2021. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomen kuuden suurimman kaupungin johtajat arvostelevat ankaraan sävyyn työllisyyden kuntakokeilujen resursointia.
– Olemme huolestuneina seuranneet, kuinka henkilöresurssien jaon epäsuhta työllisyyden kuntakokeilujen ja TE-toimistojen välillä on kuntakokeilujen alun jälkeen kasvanut vähä vähältä kestämättömälle tasolle. Erityisesti suurten kaupunkien näkökulmasta tilanne, jossa asiakasmäärä ja työmäärät kasvavat, mutta henkilöresurssit ovat jääneet entiselle tasolle, on kestämätön, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen suurimpien kaupunkien johtajien kannanotossa.
Arvosteluun yhtyvät Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Tampereen pormestari
Anna-Kaisa Ikonen, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja Turun pormestari Minna Arve.
Työllisyyden kuntakokeilut alkoivat maaliskuun alussa 2021, jolloin noin kolmasosa TE-palveluiden asiakkaista siirtyi kokeilujen asiakkaiksi. Resurssit TE-toimistojen ja kokeilujen välillä jaettiin asiakasmäärän suhteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Suurten kaupunkien johtajat katsovat, että reilun vuoden aikana monet kokeilualueet ovat ajautuneet kroonisesti aliresursoiduiksi suhteessa TE-toimistoihin, sillä suuri osa TE-toimistojen asiakaskunnasta suuri osa on siirtynyt työllisyyskokeilujen asiakkaiksi.
– Kuntien asiakaskohtainen resurssien niukkuus verrattuna TE-toimistojen asiakaskohtaisiin resursseihin johtaa eri asiakasryhmien epätasa-arvoiseen kohteluun, mikä ei ole ollut kuntakokeilulain tarkoitus. Kuntakokeilujen ja TE-toimistojen asiakkaat eivät näin ollen ole tällä hetkellä yhdenvertaisessa asemassa, johtajakuusikko lausuu.
Suurimmat kaupungit vaativatkin työ- ja elinkeinoministeriöltä pikaisia toimenpiteitä resurssien epäsuhdan korjaamiseksi
– Toimenpiteillä on kiire, sillä työllisyyskokeilun rahoitusratkaisujen perusteella määräytyvät valmisteilla olevan TE-uudistuksen rahoitusmallin jako-osuudet. Riskinä ovat näin ollen pysyvästi aliresursoidut palvelut.
Kaupunginjohtajat ja pormestarit katsovat, että valtio voisi esimerkiksi pyrkiä siirtämään henkilöstöä TE-toimistoista kuntakokeiluihin yhteistoimintaneuvotteluiden kauttam ja vähintäänkin valtion pitäisi varmistaa, etteivät TE-toimistot rekrytoisi jatkuvasti lisää henkilöstöä, vaan tähän varattu rahoitus siirrettäisiin kuntakokeiluille.
30% != suurin osa
Tulee näissä kunnan ”kasvupalveluasioista” väkisinkin mieleen hauska sanonta taitamattomista ja haluttomista.