”Taitaa lykkääntyä edelleen” – valtionosuusjärjestelmän uudistamisen uuttakin aikataulua epäillään
Valtionosuusjärjestelmän uudistusta varten perustettiin valmistelu- ja seurantaryhmä, jota ei kuitenkaan ole kutsuttu koolle kevään jälkeen. Kuntakentällä pohditaan, mitä on tilanteen taustalla.
Hallituksen syksy alkoi takkuillen, kun budjettiriihen teemat menivät maanantaina uusiksi rasismikeskustelun takia.
Vaikeita asioita on tukku muitakin, ja niistä yksi on valtionosuusjärjestelmä.
Hallituksen on tarkoitus uudistaa valtionosuusjärjestelmänsä, jonka uudistuksen voimaantuloa on kertaalleen lykätty vuodella. Nykytiedon mukaan sen on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alusta.
Missä kohtaa uudistamisessa nyt mennään?
Kentällä vastataan, että hyvä kysymys, sen kun tietäisi!
Uudistuksen valmistelu- ja seurantaryhmällä on tähän mennessä ollut 20 kokousta. Niistä tuorein pidettiin viime huhtikuussa, 24.4.2025.
Ryhmässä on ministeriöiden edustajien lisäksi mukana Kuntaliiton edustajina kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen ja erityisasiantuntija Olli Riikonen.
Riikonen huomauttaa, että edellisen kerran ryhmän piti olla koolla kesäkuun puolivälissä, mutta se peruttiin. Uudeksi päivämääräksi ilmoitettiin 14.8.2026.
Kokousta ei ollut tuolloinkaan vaan se siirrettiin ensin elokuun lopulle ja sitten edelleen ensi viikon torstaiksi, 11.9.2025.
Asialista taitaa olla tuolloin varsin pitkä, vai mitä?
– Kokoukselle on varattu tunti aikaa, Riikonen huomauttaa.
Koko uudistuksen aikataulu epäilyttää
Päätösten lykkääminen tietää kunnille epävarmuutta ja vaikeuksia talouden suunnitteluun.
Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen epäilee, saadaanko valtionosuusuudistus aikaiseksi lykätylläkään aikataululla.
Hän perustelee näkemystään sanomalla, että uudistuksessa on mukana poliittisia erimielisyyksiä.
Viitasaaren kaupunki mainitsi epäilystään myös lausunnossaan, jonka se antoi hallitukselle 75 miljoonan euron kuntaleikkausten kohdentamisesta.
– Kaikilla on varmasti valtava tahtotila saada uudistus valmiiksi, mutta suhtaudun tilanteeseen skeptisesti.
Viitasaarella kuten muissakin kunnissa työstetään parhaillaan seuraavaa talousarviota ja taloussuunnitelmaa.
– Teemme niitä puhtaasti ensi vuoden ennakoiden perusteella, mutta tilanne voi muuttua vielä hyvin radikaalisti.
Vuopionperä-Kovanen sanoo, että soten tasauserillä on ollut kaupunkiin positiivinen vaikutus.
– Nyt elämme täyttä epävarmuutta, miten jatkossa käy. Verotulojen kehitys on haastavaa, samoin työllisyystilanne.
Viitasaarella on suunnitteilla isoja elinvoimaa ja työllisyyttä parantavia investointeja, joita pohditaan sumuisessa näkymässä. Kaupunkiin on tarkoitus saada uusi teollisuusalue konserniyhtiön kautta.
– Uudet päättäjät ovat päättämässä asioista hyvin epävarmassa tilanteessa. Olisin suonut heille pikkaisen paremman alun. Me valmistelijoina toki kerromme, mistä epävarmuudet johtuvat ja miksi tilanteet voivat muuttua.
Koko ajan saa olla varpaillaan. Vuopionperä-Kovanen mainitsee, että tulevia suuntia on vaikea ennustaa, koska kansallisilta poliitikoilta tulevat lukemat heittävät lyhyessäkin ajassa. Hän kertoo esimerkkinä 75 miljoonan euron kuntiin kohdistuvat leikkaukset, joista tuli tieto huhtikuun loppupuolella.
Kesän jälkeen puhuttiinkin jo 150 miljoonan euron leikkauksista.
Tiistaina hallitus tiedotti kehysriihensä päätteeksi, että valtionosuutta vähennetään 75 miljoonalla eurolla keväällä päätetyn mukaisesti.
Valmistelu- ja seurantaryhmä sivuutettu
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen viestitti Kuntalehdelle elokuun lopulla, että esitys uudistuksesta on tarkoitus saada kuntiin lausunnolle syksyllä.
On todennäköisesti koko joukko syitä sille, että valtionosuusuudistusta varten koottua, Ikosen itsensä nimeämää, ryhmää ei ole kutsuttu koolle sitten kevään.
Kuntaliiton Lehtosen mielestä taustalla voi olla se, että uudistuksen valmistelua ei ole ylipäätään nähty tarpeelliseksi tehdä julkisesti tai yhdessä kuntien kanssa.
Hän pohtii, että valtionosuusjärjestelmää käytetään politiikanteon välineenä ja neuvottelut halutaan käydä hallituspuolueiden kesken.
Ehkä uudistus yritetään runnoa läpi löytämällä tiukassa budjettitilanteessa kaikille hallituspuolueille sopiva ratkaisu. Samalla yritetään muokata myös yksittäiset valtionosuuskriteerit sellaisiksi, että kaikki hallituspuolueet voisivat hyväksyä ne.
Myös soten siirto hyvinvointialueille todennäköisesti vaikuttaa ministeriön mielenkiintoon. Hyvinvointialueet vievät lähes 30 miljardilla eurollaan lähes kolmanneksen valtion 90 miljardin budjetista. Kuntatalouden osuus on 4 miljardia euroa eli alle 5 prosenttia.
Valmistelu- ja seurantaryhmä ei myöskään ole saanut valmistelijan roolia.
– Koko toimikautensa elokuusta 2023 alkaen se on vain seurannut ministeriössä tehtyä valtionosuusjärjestelmän uudistustyötä.
Riikonen lisää, että valtionosuusuudistus on kokonaisuudessaan epäkiitollinen. Ne, jotka kokevat uudistuksissa häviävänsä, metelöivät kohtalostaan enemmän kuin hyötyjät.
Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa ja valmistelutoimeksiannossa on kuitenkin varsin selvät hallituksen itsensä antamat askelmerkit, joiden mukaan valmistelua on tehty.
– Nyt kysymys on siitä, onko päätöksentekokykyä.
”Järjestelmä pitäisi uudistaa radikaalimmin”
Kuntaliitto kokosi valmistelu avuksi Uudistajaryhmän ja toivotti siihen tervetulleeksi kuntien talousasiantuntijoita.
– Ryhmässä on pyritty ylläpitämään henkeä, että katsotaan asiaa oman kunnan etuja laajemmasta näkökulmasta ja enemmän periaatteelliselta kannalta, Riikonen huomauttaa.
Hänen mielestään ryhmässä on perätty radikaalimpaa järjestelmäuudistusta kuin mitä hallitusohjelman ja valmistelutyöryhmän toimeksianto on ollut.
– Ryhmässä tiedostetaan hyvin, että toimeksiannon toimilla järjestelmään jää valuvikoja, joita joudutaan jossain vaiheessa korjaamaan.
Kuntien uudistajaryhmässä on eletty hiljaiseloa, koska kevään jälkeen ei ole tullut mitään uutta käsiteltävää.
Lue myös: