Ähtäri pääsi pälkähästä kriisikuntamenettelyssä – pandojen varassa on paljon

Kolmaskin talouden kriisikunta on läpäissyt valtiovarainministeriön arviointiryhmän seulan, kun Ähtäri pääsi pälkähästä esitettyään ryhmän vakuuttaneen suunnitelman taloutensa tasapainottamisesta.

Ähtäriä ei siis olla viemässä kuntajakoselvitykseen taloustilanteensa vuoksi. Aiemmin tässä kuussa saman seulan läpäisivät Hyrynsalmi ja Teuva. Neljännelle viime vuonna selvitykseen joutuneelle kriisikunnalle Jämijärvelle on myönnetty lisäaikaa selvityksen tekemiseen elokuun loppuun saakka.

– Ähtärin on kiinnitettävä huomiota alijäämän kattamiseen ja kiinnitettävä huomiota investointien ja lainamäärien kehitykseen, että se olisi aleneva. Emme tässä vaiheessa ehdota erityisen kuntajakoselvityksen aloittamista, neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen VM:stä sanoo.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jorma Pienimäki sanoo, että peruskaupungin osalta tulos oli toissa vuonna 2 miljoonaa euroa positiivinen ja viime vuodeltakin on tulossa noin 3 miljoonaa positiivinen tulos.

– Viimeisin tulos tulee olemaan kaikkien aikojen paras tulos ja sitä edeltävä on kaikkien aikojen toiseksi paras tulos. Se kertoo meidän talouden suunnasta ja tervehtymisestä. Tämäkin vuosi on budjetoitu 580 000 euroa plussalle. Odotan jopa kovempaa tulosta, Pienimäki sanoo.

Ähtäri testasi oikeuskäytäntöä

Korkein hallinto-oikeus totesi eilisessä ratkaisussaan Ähtärin ottaneen liian suuren riskin, kun kaupunginvaltuusto päätti 8,2 miljoonan euron lainatakauksesta eläinpuiston pandataloa varten.

Sittemmin kaupungilla oli esittää riittävät lisävakuudet, mutta ne tulivat liian myöhään.

Jo hallinto-oikeus oli viime kesänä todennut riskin liian suureksi, mutta Pienimäen mukaan kaupunki halusi katsoa asian loppuun asti ja valitti, vaikka tiedossa oli että oikeuskäytännön mukaan jälkikäteen ilmaantuvat lisävakuudet eivät auta.

– Haluttiin katsoa korkeinta hallinto-oikeutta myöten, saada vahvistuksen vahvistus, että eikö [lainatakausta] voi täydentää myöhemmin. Se mikä on myönteistä, että hallinto-oikeus jo katsoi, että tämä voidaan katsoa merkittäväksi kaupungin toimialaa koskevaksi lainaksi.

Pienimäen mukaan lainatakaus mennee uudestaan kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.

– Tällä kertaa kyseessä on aiemmasta oppineena ja vastavakuuksin vahvistettuna oleva päätös.

Riittääkö kävijöitä?

Ähtärin ajoi kriisikuntamenettelyyn uudistetun kuntalain mukainen tarkastelutavan muutos, kun 2016 alettiin katsoa peruskunnan ohella myös konsernin tilannetta. Pienimäen mukaan Ähtärin ahdinko johtuu muun muassa kaupungin vuokratalojen tulovirran kutistumisesta metsätalousinsinöörikoulutuksen loppumisen seurauksena. Konsernin alijäämä on kuitenkin puolittunut vuoden 2012 vaihteesta, kaupunginjohtaja sanoo.

Vesa Lappalaisen mukaan Ähtärillä näyttää olevan selvät suunnitelmat varsinkin peruskunnan osalta. Konsernitasolla pandat ovat myös riskitekijä, Lappalainen muistuttaa.

– Kustannukset ovat varsin kiinteät, mutta pysyykö kävijämäärä sillä tasolla kuin tarvitaan. Onnistuessaan se auttaa kaupunkia eteenpäin konsernitasolla.

Pienimäen mukaan on mahdollista, että kävijöitä tulee myös odotettua enemmän

– Mikäli suomalaiset eivät käyttäydy kuten kanssakulkjamme Euroopassa tai kuten ovat aiemmin puiston kohdalla käyttäytyneet, voi tulla haasteita.

– Plus satatuhatta kävijää aiemman lisäksi on laskettu, että pandat toisivat tullessaan.