Ammatillisen koulutuksen uudistus voi vaikuttaa kuntatalouteen esitettyä vahvemmin

Lainsäädännön arviointineuvosto löysi paljon parannettavaa ammatillisen koulutuksen uudistusesityksen luonnoksesta.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus hallituksen kaavailemalla tavalla voi vaikuttaa kuntasektorin talouteen merkittävämmin kuin hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, toteaa Lainsäädännön arviointineuvosto lausunnossaan hallituksen esitysluonnoksesta.

”Vaikutuksia voi syntyä esimerkiksi, jos kunnat päättävät lisätä omaa rahoitustaan koulutuksen järjestäjälle, joka on mahdollisesti joutunut talousvaikeuksiin uuden rahoitusjärjestelmän tai rahoituksen leikkausten vuoksi. Tällainen toiminta voisi myös heikentää uuden rahoitusmallin ohjausvaikutusta”, arviointineuvosto toteaa.

Arviointineuvosto muistuttaa, että jo aiemmin päätetyillä koulutuksen rahoitusleikkauksilla on vaikutusta koulutuksen järjestäjiin ja kuntien talouteen. Tänä vuonna ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan 190 miljoonaa euroa.

”Rahoituksen supistumisella voi olla vaikutuksia lakilesitysluonnoksessa kuvattujen tavoitteiden toteutumiseen, joka tulisi ottaa huomioon esitysluonnoksen vaikutusarvioissa”, Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo.

Arviointineuvosto kiittää sitä, että vaikutusarvioissa on hyödynnetty valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton tekemää kustannusvaikutusten arviointimallia mutta toteaa myös, että mallia olisi voinut hyödyntää laajemmin.

 

Vaikutus koulutuspaikkojen määrään epäselvä

Uudistuksen keskeinen tavoite on ammatillisen koulutuksen tehostaminen. Tavoitteeseen pyritään uudistamalla rahoitusjärjestelmä nykyistä enemmän suoritteisiin ja koulutuksen vaikuttavuuteen perustuvaksi.

Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi perustella tarkemmin, miksi juuri esitetyn kaltainen painotus perusrahoitusosuuden, suoriterahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen kesken olisi paras keino asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Taloudellisia vaikutuksia tulisi käsitellä oikeusministeriön (2007) ohjeiden mukaisesti vaikutuksina kotitalouksiin, yrityksiin ja julkiseen talouteen”, lausunnossa sanotaan.

”Opiskelijan näkökulmasta uudistuksen taloudelliset vaikutukset saattavat liittyä esimerkiksi opiskelujen aloittamiseen, etäisyyteen/matkustusaikaan haluttuun oppilaitokseen, työllistymiseen ja työtuloihin”.

Arviointineuvosto muistuttaa, että arvioiden tekemisessä keskeisessä roolissa oleva esityksen vaikutus koulutuspaikkojen määrään jää esitysluonnoksessa epäselväksi.

 

Yhteiskunnalliset vaikutukset paremmin auki

Arviointineuvosto katsoo myös, että esitysluonnoksen yhteiskunnallisia vaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin. Erityisesti tulisi arvioida uudistuksen vaikutuksia koko ikäluokan koulutustehtävän toteutumiseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asemaan. Esitysluonnoksessa tulisi myös esittää nykyistä tarkempi arvio esitettävien toimenpiteiden vaikutuksista alueittain. Uudistuksen vaikutukset väkirikkailla alueilla voivat olla hyvin erilaisia verrattuna syrjäisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin.

”Tutkimustulokset Suomesta ja muualta ovat osoittaneet, että ammatillisen koulutuksen saatavuus on tärkeä tekijä peruskoulussa heikosti menestyneiden nuorten koulutusvalintojen kannalta. Esitysluonnoksessa kuvataan lyhyesti vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon ja kielellistenoikeuksien näkökulmista. Vaikutuksia eri alueidennäkökulmasta ei käsitellä”, lausunnossa todetaan.

Esitysluonnokseen sisältyy laaja kuvaus lainsäädännön nykytilasta, esityksen tavoitteista, kohderyhmästä ja ehdotetuista toimenpiteistä. Kuvaus on arviointineuvoston mukaan jopa liian perusteellinen. Sivuja on 345 ja runsaat yksityiskohdat tekevät neuvoston mukaan luonnoksesta vaikealukuisen.

”Hallituksen esitysten laatimisohjeessa esitetty periaate lyhyestä ja tiiviistä esitystavasta ei toteudu”, arviointineuvosto muistuttaa.

Ote arviointineuvoston lausunnon tiivistelmästä:

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto