Kuva: Liisa Takala

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 5/2020.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä, kesk., kirjoitti yhteisöpalvelu Twitteriin koronaviruksesta 17. helmikuuta näin:

”…Uhkia ei pidä liioitella, mutta myöskään silmiä ei pidä sulkea. Ryhdymme toimiin, että meikäläiset yritykset Suomessa ja Kiinassa saavat parempaa tilannekuvaa.”

Vielä siinä vaiheessa päähuoli kohdistui Lapin matkailun menetyksiin ja siihen, mistä suomalaisyritykset saavat komponentteja.

Tätä ennen, 10.–12. helmikuuta, Lintilä oli vieraillut Dubaissa Expo-maailmannäyttelyn Suomen osaston harjakaisissa. Expon piti alkaa lokakuussa.

– Siitä vakavuudesta, jolla Dubain talousministeri tiedusteli minulta Suomen varautumista, itselleni kirkastui, että korona potkaisee talouteen ja lujaa, Lintilä muistelee oman suunnanmuutoksensa ensihetkeä.

Jotkut ekonomistit ennustavat taloustilanteen kehittyvän V-kirjaimen mallisesti. Lintilä näkee edessä mieluummin pitkän U-kirjaimen.

Ei mitään näköalaa

Lintilä uskoo, että koronasta seuraa Suomen rauhan ajan suurin talouskriisi. Se ei ole vain 1990-luvun lama tai vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, vaan ne yhteensä.

– Tämä tuli täysin puskista. Kenelläkään ei ole kokemusmallia tällaisesta.

Lomauttavien yritysten ja lomautettavien työntekijöiden määrä on noussut niin jyrkästi, että tätä haastattelua tehtäessä Lintilä ei lähtenyt ennustamaan, mitä luvut olisivat nyt huhtikuun loppupuolella.

– Sehän tämän kriisin ongelma on, ettei ole mitään näköalaa. Vastustaja on näkymätön. Kukaan ei pysty ennustamaan, tuleeko myöhemmin toinen aalto tai mitä ylipäänsä tapahtuu.

Kriisi kasvoi siten, miten ministeri kuvittelikin. Ensin se tarttui yksinyrittäjiin, sitten pieniin pk-yrityksiin, tämän jälkeen suurempiin pk-yrityksiin ja lopulta isoihin, tuhannen hengen yrityksiin.

Lintilä pitää selvänä, että korona kaataa tuhansia suomalaisia yrityksiä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on arvioinut konkurssin uhkaavan jopa sataatuhatta yritystä.

Lintilä huomasi, että hänen oma ammattikuvansakin muuttui kaiken keskellä.

– Minähän olin yritysneuvoja! Sain viestejä ja puheluja, että ”kun minä olen tällainen ja tällainen yrittäjä, saanko minä tukea?”. Yrittäjät maakunnista kyselivät.

Ministeri yritti neuvoa, ja hallitus vastasi omin päätöksin ensiavulla.

Kätilöitiin määräaikaista kuntien kautta annettavaa toimintatukea yksinyrittäjille sekä määräaikaista työttömyysturvaa yrittäjille, kohdennettiin tukea Business Finlandin ja ELY-keskusten antamiin avustuksiin sekä Finnveran yrityslainatakauksille.

Kun esimerkiksi ELYjen tukihaku yrityksille avautui 31. maaliskuuta, kolmessa päivässä hakemuksia oli kasassa jo 4 900. Lomautettujen työntekijöiden määrä nousi yhtenä päivänä jopa 51 000:lla.

– Talous oli jo menossa alaspäin aika lujaa, ja korona vei monelta lopunkin jarrun. Painopisteen meilläkin pitää olla siinä, että pelastamme firmoja, jotka olivat terveellä pohjalla ennen koronakriisiä, Lintilä alleviivaa.

Myös kepillä jäätä kokeilevia oli liikkeellä.

Yritysneuvoja Lintilä kertoo patistaneensa yrittäjiä myös miettimään, ovatko näiden yritykset oikeassa asennossa.

– Voisiko esimerkiksi kahvila tai huoltoasema rakentaa yhteyden esimerkiksi paikallisen vanhusten palvelutalon kanssa? Silloin siihen saisi Business Finlandista avustuksen, joka on siis rahaa, eikä lainaa.

Välillä ministeri soitteli yrityksiä läpi selvittääkseen, tekevätkö he suojavarusteita tai pyysi työeläkeyhtiöiden johtoporrasta joustamaan vuokrissa.

Epätoivo on jo läsnä

Koronakriisissä elinkeinoministeriä ovat koskettaneet kaikenkokoisten yritysten vaikeudet, mutta erityisesti yksin puurtavien asema.

– Olet yksinyrittäjä ja istut yksin läppärisi kanssa. Kassavirta on nolla. Läheinen makaa sairaalan osastolla, eikä häntä pääse edes hyvästelemään, Lintilä kuvailee.

Hän uskoo, että huhtikuun loppupuolella kysytään yhä äänekkäämmin, miten Suomi selviää koronakriisistä henkisesti.

– Tämä tulee olemaan henkisesti äärettömän paha paikka. Toivon, että yhteiskuntarauha olisi silloin taloudellista tilannetta vakaampi.

Kun työ- ja elinkeinoministeriössä alettiin miettiä yksinyrittäjien tukemista, ensimmäinen ongelma oli tietysti raha. Miten ja kuinka? Sitten tuli idea valtion tuesta kuntien kautta.

Malli tehtiin Kuntaliiton kanssa parissa päivässä ja yössä. Ministeri kehuu Kuntaliiton aktiivisuutta.

– Kunnissa on paras paikallistuntemus. Tästä tulee yrittäjille kuin neuvolakäynti, jossa nähdään samalla, missä kunnossa yritykset ja yrittäjät ovat. Jos kunnat käyttävät tätä tilaisuutta fiksusti – kuten uskon – ne voivat jatkaa yhteistyötä pandemian jälkeenkin, Lintilä pohtii.

Lintilä vetoa, että kriisissä kaikki tulisivat toisiaan vähän vastaan.

– Kenenkään etu ei ole se, jos yrittäjä ajetaan polvilleen. Olen vedonnut hyvin paljon esimerkiksi vuokranantajiin, ja vastaantuloon lupautuneita on tullutkin paljon.

Tällaisen kriisin keskellä ministeri on Lintilän mukaan samalla totaalisen yksin, mutta toisaalta myös neuvoja sataa. Päivät ovat olleet pitkiä niin virkakunnalle kuin hallituksen ministereillekin.

– Myönteistä on, että myös ulkomailta alkoi tulla kovan luokan suomalaisten ammattilaisten yhteydenottoja ja avun tarjouksia heidän omilta sektoreiltaan.

Lintilä pitää ”kädet kyynärpäitä myöden” ristissä, että sairaaloiden hoitohenkilöstö pysyy terveenä.

– Tytär on Malmilla sairaanhoitajana. Sairaalan pihassa on kylmäkontti.

Maakuntauudistus mielessä

Lintilä myöntää olevansa kriisin seurauksena ministeriuransa vaativimmassa paikassa. Hän suhtautuu tilanteeseen tapansa mukaisesti myös ironialla.

– Kun finanssikriisi tuli vuonna 2008, olin eduskunnan verojaoston puheenjohtaja. Olen ollut kolme ja puoli vuotta ministerinä, ja menossa on viides ministeristö. Takana on vuoden sisällä kaksi kaatunutta hallitusta ja kaksi toimitusministeristöä.

Lintilä ehdottaa – ironia jatkuu – että jos haluaa kaiken menevän persiilleen, kutsukaa hänet paikalle.

Hallitus on aivan uuden edessä, kun koronan myötä vaalikauden ohjelmalta ja tavoitteilta putosi pohja. Tavoitteeksi piirretty 75 prosentin työllisyys livahti määrittelemättömiksi vuosiksi ulottumattomiin.

– Periaatteessa uudet hallitusneuvottelut käydään elokuussa budjettiriihessä, kun lähdetään tekemään seuraavia budjetteja. Meille napsahtaa tänä vuonna 20 miljardia lisää velkaa, ja meidän pitää pystyä reagoimaan siihen. Siitä tulee taloudellisesti vaikeaa, Lintilä sanoo.

Ja jatkaa vielä:

– Jonkun mielestä voi tuntua nätiltä hommalta, että laitetaan miljardi sinne ja tänne, mutta kaiken taustalla on se, että huolehditaan ihmisten terveydestä ja yritetään säilyttää työpaikkoja. Se maksaa nyt.

Rakenteelliset uudistustarpeet ja tiukennukset ovat Lintilän mielestä entistä oleellisempia.

– Totta kai sote-uudistus on vietävä maaliin. Samalla veisin maaliin maakuntauudistuksen, koska kuntien rahoitustilanne huolestuttaa minua erittäin paljon. Meidän täytyy saada lisää joustavuutta työmarkkinoihin, koska työllisyysluvut heittävät nyt häränpyllyä, Lintilä sanoo.

Hän ei lähde ennustamaan työttömyyslukujakaan muuten kuin arvioimalla, että ne voivat hetkellisesti nousta verrattain korkeiksi.

– Teimme mielestäni erittäin hyvän muutoksen tuomalla osa-aikaisen lomauttamisen mahdolliseksi. Se nostaa yritysten kynnystä irtisanoa työntekijöitään, Lintilä uskoo.

Koronakriisistä jäänee elämään positiivisiakin asioita, kuten uusia toimintatapoja.

– Nyt on nähty esimerkiksi, että etätyöskentely onnistuu verrattain hyvin. Toinen, välillä kyseenalaistettu, on meidän oma elintarviketuotantomme. Eiköhän tämä nyt muistuta meitä siitä, että on aika mukavaa, että meillä on se?

Elinkeinoministeri jaksaa uskoa, että koronakokemus opettaa myös työntekoa, joskin halukkuutta hän soisi löytyvän lisää. Kun kausityöntekijöistä on valtava pula, taimet uhkaavat jäädä istuttamatta ja mansikat poimimatta.

Hän huomauttaa, että samaan aikaan maasta löytyy työttömien lisäksi muutama kymmenentuhatta opiskelijaa.

– Jos rekrytoijat näkevät viiden vuoden päästä, että vastavalmistuneen kauppa- tai hallintotieteilijän CV:ssä lukisi tämän olleen kesän 2020 poimimassa marjoja tai muussa kausityössä, he ottavat lakkia päästä. He näkevät, että tuossa on oltu mukana asenteella, Lintilä vakuuttaa.

Ensin tytär syömään

Kun Juha Sipilä, kesk., nosti Mika Lintilän hallituksensa elinkeinoministeriksi, salkun otti vastaan erityisen onnelliselta vaikuttanut mies. Tämä oli odottanut pestiä pitkään.

– Politiikka on momentum-laji, Lintilä muotoilee.

Lintilä tuntuu viihtyvän tehtävässään, mutta se pääsi yllättämään, miten täysin ministeri joutuu luopumaan elämästään ja kalenteristaan.

Jos joku meno peruuntuu, kalenteriin ei jää tyhjää aukkoa, vaan sihteeri täyttää sen jollakin muulla. Kolmena perättäisenä kesänä Lintilä ei ole lomaillut kahta viikkoa pidempään. Oma vika, hän myöntää.

Onko koettu ollut kaiken väärti?

– Kokemus on ollut mielenkiintoinen, totta kai.

– Olin lokakuussa valtiovarainministerinä G20-maiden kokouksessa Euroopan edustajana. Pyöreässä pöydässä istuivat kaikki maailman keskeiset talousvaikuttajat. Olihan se Toholammin pojalle iso juttu, ja olisi ollut lukioaikani rehtorillekin. Hän olisi varmasti ihmetellyt, miten tuo hunsvotti voi tuolla olla.

Lintilä on neljän ravihevosen osaomistaja ja jo nassikasta hevoshullu. Ministeri paljastaa karanneensa jopa viime hallitusneuvotteluista pikaisesti Tukholmaan Elitloppetin raveihin.

Kun Suomi joskus vihdoin normalisoituu, Lintilä ei silti ensimmäiseksi aio raveihin.

– Lupasin viedä sairaanhoitajatyttäreni syömään hyvin. Hän on tämän kriisin sankareita!

TEKSTI: EIJA KALLIONIEMI

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*