Asiantuntijat HS:ssa: Ennakkoluulot hankaavat kuntien ja yritysten yhteistyötä
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.ExternalClass .MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Kunnat tarvitsevat myös yritysten tukea uudistumiseensa,
mutta nykyiset kuntien hankintakäytännöt eivät suosi uudistumista, kirjoittavat
Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen ja VTT:n erikoistutkija Ville
Valovirta maanantain Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Kirjoittajien mukaan suurin pullonkaula kuntien ja yritysten
välisessä toimivassa yhteistyössä on keskinäisen vuorovaikutuksen ja viestinnän
puute, johon puolestaan vaikuttavat monenlaiset ennakkoluulot.
– Kuntien viranhaltijat pelkäävät avointa vuoropuhelua
yritysten kanssa eivätkä halua kerto keskeneräisistä asioista. Hankintalaki
valitusoikeuksineen on totuttanut painottamaan hankinnoissa hintaa laadun
kustannuksella, Kuitunen ja Valovirta kirjoittavat.
– Epäluulot ovat syvällä, sillä hankinnoista vastaavat
koulutetaan ymmärtämään juridiikkaa, ei innovaatioita.
Toisaalta yrityksetkään eivät välttämättä halua kehittää
tuotetta, jos ne eivät usko, että sitä ostetaan. Yritykset kokevat kuntien
byrokratian pelotteena.
Kirjoittajien mukaan hankinnan kohde tulisi määritellä sen
mukaan, millainen lopputulos halutaan. Tuote on mahdollista saada paremmaksi,
jos sitä kokeillaan käyttäjän kanssa, ja samalla kunta voi varmistaa
tarpeittensa huomioon ottamisen kehittelyssä.
Lue myös:
