KUVA: EETU LOIKAS / MUSKOVISUALS
KUVA: EETU LOIKAS / MUSKOVISUALS
Tyrnävän esimerkillisen innovatiivinen hankinta on ollut Rantaroustin koulu.

Julkisia hankintoja keskitytään katsomaan juridisesti hankintalain näkökulmasta ja mietitään, kilpailutetaanko varmasti oikein. Hankinnoissa pitäisi kuitenkin ottaa selkeämmin esille loppukäyttäjät ja vuorovaikutus heidän kanssaan. Hankinta voidaan tehdä samaan aikaan kokonaistaloudellisesti, osallistavasti ja laadukkaasti.

Tätä mieltä on innovatiivista julkisista hankinnoista väittelevä kauppatieteiden maisteri Hannu Torvinen. Hänen väitöskirjansa Tangoon tarvitaan kolme – Loppukäyttäjäsitouttaminen innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina.

Innovatiivinen hankinta tarkoittaa mutkat reippaasti suoristaen sitä, että tuottaja otetaan mukaan hankkeen kehittelyyn tavanomaista laajemmin.

Torvinen korostaa tutkimuksessaan loppukäyttäjiä, eikä hän tarkoita loppukäyttäjällä esimerkiksi kouluhankinnassa ainoastaan koulun oppilaita vaan laajemmin sidosryhmiä aina veronmaksajiin asti.

Torvinen on väitöskirjaansa varten tutkinut nimenomaan kouluhankintoja. Hän huomauttaa, että innovatiivinen hankkija voi olla vaikkapa 7 000 asukkaan ketterä kunta – siitäkin huolimatta, että hankintoja tehdään nykyään yhä keskitetymmin.

Hän huomasi, että hankintayksikön suurella koolla oli vähäinen merkitys käyttäjät huomioon ottavan hankinnan onnistumiseen.

Hän kertoo esimerkin Tyrnävältä, jonka Rantaroustin koulussa tilankäyttö ajateltiin täysin uudenlaiseksi. Kansainvälistäkin huomiota herättävässä koulussa ei ole luokkia, käytäviä, väliseiniä tai edes ruokasalia. Ruokailun ajaksi aula muuttuu ruokalaksi.

– Pieni kunta lähti rohkeasti sanomaan rakennuksen isolle toimittajalle, millaisen monikäyttöisen tilaratkaisun se haluaa.

Torvinen mainitsee esimerkkinä myös vastikään palkitun Iin kunnan, joka ottaa vähähiilisyyden huomioon myös hankinnoissaan.

– Isoilla kunnilla olisi enemmänkin opittavaa pienistä kunnista, Torvinen huomauttaa.

Kustannustehokkuudesta ei tarvitse tinkiä

Mitä innovatiivinen hankinta sitten käytännössä vaatii? Ylimääräisiä euroja?

– Pikemminkin tarvitaan rohkeaa asennetta ja halua keskustella. On tärkeää luoda kokeilevaa kulttuuria, jossa koko organisaatio voi tukea uudenlaisia ratkaisuja. Markkinaoikeutta pelätään ja joskus sinne voidaankin joutua, mutta samalla opitaan.

Torvisen tutkimat innovatiiviset hankinnat eivät olleet budjetit ylittäviä hankkeita, vaan niitä suunniteltaessa elettiin arkista tiukkaa kuntataloutta.

– Innovatiivisessa hankinnassa ei tarvitse hylätä tehokkuutta. Sen sijaan voidaan lähteä miettimään, miten kokonaistaloudellisuuden lisäksi hankinnasta saadaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävä.

Keskeistä on, että kunta pyrkii luomaan keskustelevaa kulttuuria myös virastonsa ulkopuolelle, ottaa toisin sanoen kuntalaiset ja päätöksentekijät mukaan keskusteluun.

Hankintalakia on toki noudatettava, mutta keskusteleva hankintamalli saattaisi auttaa lieventämään mahdollista vastarintaa uutta kohtaan.

Torvinen korostaa, että ihmisten osallistaminen tuo tullessaan innostusta.

Osallistamisen keinoja ei tarvitse keksiä itse, sillä hyviä käytäntöjä on jaossa. Niitä voi kopioida ja muokata omannäköisekseen. Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, kun suunnitteilla olevan hankinnan voi vaikka 3D-mallintaa.

Sipilän hallituksen tavoitteena oli, että julkisista hankinnoista viisi prosenttia suunnattaisiin innovatiivisiin hankintoihin. Suunta on Torvisen mielestä hyvä, mutta myös perinteisen hankinnan voi tehdä keskustelevasti ja osallistavasti.

– Vanhoja malleja kannattaa kyseenalaistaa ja miettiä erityisesti, kuinka hyvin hankinta toimii käyttäjän näkökulmasta.

Lisää muutosagentteja

KEINO (Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus) muistuttaa tuoreessa tiedotteessaan, että julkinen sektori voi näyttää esimerkkiä ja edesauttaa vastuullisuutta toteuttamalla kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain.

Osaamiskeskuksella on KEINO-muutosagentteja nimettynä kuudelle alueelle, ja nyt haetaan asiantuntijoita 12 maakunta-alueelle, jotka ovat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Uusimaa.

– Muutosagentit vastaavat muun muassa hankintatiedon keräämisestä omalla seudullaan ja ottavat selvää, millaisissa tilanteissa olisi mahdollista soveltaa kestävää kehitystä tai innovaatioita edistäviä hankintoja, kertoo Olli Jylhä, Kuntaliiton hankinta-asiantuntija. Hän myös vastaa agenttien toiminnan koordinoinnista.

Lue lisää: It takes three to tango : end-user engagement in innovative public procurement

Hae KEINO-muutosagentiksi

https://www.hankintakeino.fi/fi

 

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*