Budjettiriihi on jo ovella ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoo, mikä olisi myrkkyä kuntataloudelle
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa vaimean verotulokehityksen olevan yksi kuntatalouden rakenteellisista perusongelmista. Kuva: Kuntaliitto
Petteri Orpon hallitus kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista budjettiriiheen tiistaina ja keskiviikkona.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ei odota riihestä suuria yllätyksiä.
– Mikä poikkeaisi jo keväällä tiedossa olleesta, hän jatkaa.
Valtiovarainministeriöstä on ilmoitettu, että ainakaan suurille lisäsäästöille ei riihessä enää ole tarvetta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Reinan mukaan on tärkeää ymmärtää, miten kuntataloudessa eletään nyt herkkää aikaa.
– Kuntatalouden näkymä heikkenee voimakkaasti. Kunnissa on isoja talouden sopeuttamispaineita.
Reina viittaa viime viikolla julkaistuun Kuntaliiton Talousbarometriin, jonka mukaan myös verotus uhkaa kiristyä joka toisessa kunnassa.
Budjettiriihestä ei todellakaan kaivata ikäviä yllätyksiä.
– Kaikki mikä heikentää entisestään kuntataloutta, on todella myrkkyä.
TE-uudistus luupin alla
Yksi riiheen kohdistuvista mielenkiinnon kohteista on, miten norminpurkuasiat etenevät, Timo Reina sanoo.
Valtiovarainministeriö on esittänyt kuntien valtionosuusrahoituksen leikkaamista 25 miljoonalla eurolla norminpurun nojalla.
Kunnat ovatkin yhteistyössä valtion kanssa tehneet paljon ehdotuksia normien keventämiseksi ja lakikokeiluiksi.
Perusidea on, että kunnissa pystytään ilman liian sitovaa sääntelyä tuottamaan palveluita vähintään yhtä hyvin kuin ennen ja entistä tehokkaammin.
Nyt yleisen norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta ollaan leikkaamassa ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin.
– Normien keventäminen on kannatettavaa, mutta sitä pitää aidosti tehdä. Ja sen on oltava sellaista, joka mahdollistaa kustannusten vähentämistä, jotta voidaan leikata valtionosuusrahoitusta.
Budjettiriihessä on verrattain uutena asian se, että kuntien kotouttamistehtävistä ollaan leikkaamassa 58 miljoonaa euroa.
– Tämä on hyvin hankala asia, ja voi johtaa vaikeuksiin näiden palveluiden järjestämisessä, Reina arvioi.
Reina nostaa esiin myös huolen työ- ja elinkeinopalveluiden rahoituksesta.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan mukaan TE-palveluiden rahoituksessa on selkeää alimitoitusta suhteessa kustannuksiin.
– Vaikka palveluiden järjestämisvastuun siirron pitäisi tapahtua kustannusneutraalisti, Reina lisää.
TE- ja kotouttamispalvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen.
Investointipaineitakin riittää
Reina huomauttaa, että julkisen talouden tasapainottamistarpeet ymmärretään kyllä hyvin myös kuntapuolella.
Samalla on hyvä muistaa, miten kunnat rakentavat suomalaisten tulevaisuutta.
– Isojen veronkorotuspaineiden lisäksi kuntien talouden sopeuttamistoimet kohdistuvat vääjäämättä sivistyspalveluihin ja elinvoimatehtäviin, Reina sanoo.
– Kuntatalouden rakenteelliset perusongelmat johtuvat nyt menojen nopeasta kasvusta, isoista investointipaineista ja vaimeasta verotulokehityksestä.
Lue myös:
