EK kritisoi kiinteistöverouudistusta: "uudistusta tehdään kuvitellun ongelman perusteella" – asiantuntijat näkevät uudistuksen tarpeellisena
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen vaikutus kuntatalouteen on neutraali. Kuva: Ville Miettinen
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) arvostelee suunnitelmaa kiinteistöveron uudistamiseksi.
Uudistuksen tavoitteena on korjata kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan. Tavoitteena on pitää kiinteistöveron muutokset kohtuullisina kiinteistön omistajille.
EK:n verojohtaja Anita Isomaa kirjoittaa blogissaan, että käypä arvo on erittäin huono mittari.
-Kiinteistöstä harvoin saadaan vuotuista tuottoa, ellei se ole esimerkiksi sijoituskäytössä. Vaikka asunnon tai tehtaan arvo laskennallisesti nousisi, ei se tuo euroja veron maksamiseen. Kiinteistöllä on verovelvolliselle tyypillisesti lähinnä käyttöarvo. Veron määrä ei huomioi maksajan veronmaksukykyä, kuten esimerkiksi tulovero. Sitä paitsi vuokratuloa ja kiinteistön luovutusta verotetaan jo muilla tavoilla, Isomaa kirjoittaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen on tarkoitus lisätä järjestelmän läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä veronsaajan eli kuntien että veronmaksajien eli kansalaisten ja yritysten välillä.
Isomaan mukaan kiinteistoverouudistus johtaa veron kohtuuttomiin ja sattumanvaraisiin korotuksiin.
-Vaikka veron taso säilyisi teoriassa ennallaan kunnan tasolla, se nousisi jo ns. tuottoneutraaleilla prosenteilla yli kaksinkertaiseksi 81 postinumeroalueella. Esimerkiksi Seinäjoen eräässä postinumerossa verotusarvo 23-kertaistuisi – Pyhäjoella, Raaseporissa ja Sastamalassa yli 10-kertaistuisi.
Kiinteistöverouudistusta tehdään kuvitellun ongelman perusteella, Isomaa väittää.
-Kiinteistöverotus on maltillisiin arvoihin perustuvaa, kaavamaista, automaatioon perustuvaa rekisteriverotusta, joka vie lähtökohtaisesti vähän Verohallinnon resursseja. Ei verotusarvojen ”erkaantuminen” käyvistä arvoista ole ongelma, vaan veron toiminnan kannalta suorastaan välittämätön ominaisuus, Isomaa kirjoittaa.
Kiinteistöveron arvostamisuudistusta yrittää jo kolmas hallitus peräjälkeen. Uudistamista on haastanut se, että asia on valunut aina hallituskauden loppupuolelle, jolloin poliittisen tahdon löytyminen on ollut haasteellista, Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell kertoo. Aiemmat esitykset ovat kohdanneet myös vastustusta.
–Tämä on aika iso uudistus ja veronmaksajatahot tuntuvat vastustavan aika kategorisesti.
-EK pitää tärkeänä, että kiinteistöverotus perustuu kiinteistöjen oikeisiin käypiin arvoihin (koska perustuslaki!), mutta vastustaa uudistusta, joka päivittää verotusarvot lähemmäs oikeita käypiä arvoja, Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa kommentoi viestipalvelu X:ssä.
Helsingin Sanomien haastattelema, kiinteistöverouudistuksen uudistamiseen perehtynyt, Timo Viherkenttä arvioi, että kiinteistöverojärjestelmä kaipaa kipeästi uudistamista.
-Nykyisen kiinteistöverotuksen perusteena olevat verotusarvot ovat pahasti rämettyneet. On vaikea ymmärtää, etteikö silloin jotain pitäisi tehdä, Viherkenttä sanoo HS:ssa.
Lisää aiheesta:
