EK: Seinäjoki on Suomen paras alue yritystoiminnalle – "Päätöksenteko ja asioiden hoituminen vaihtelee nyt kohtuuttoman paljon kunnasta ja viranhaltijasta riippuen"

Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa.

Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille, Elinkeinoelämän keskusliitto tiedottaa.

Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16).

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa.

Nyt on vertailtu sekä yrityksille suunnatun kyselyn tuloksia että aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.

Yritykset arvioivat kotikuntaansa

Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys, oman alueen julkiset yrityspalvelut ja hankintojen toteutustapa.

Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.

Jokaiselta tutkimuksen kattavalta 25 alueelta löytyy sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Absoluuttiset erot yksittäisten seutujen saamissa arvioissa voivat olla pieniä.

Tämän vuoden tulokset jatkavat jo edellisessä Kuntarankingissa havaittua positiivista kehityssuuntaa, jossa yritykset arvioivat kuntien toimintaa aiempaa myönteisemmin.

Erityisesti on lisääntynyt tyytyväisyys yrityspalveluihin, joita kunnat ja niiden kehitysyhtiöt tarjoavat.

Sijainnin arvostuksesta

Vaikka suunta on oikea, on kuntien yrityksiltä saama kokonaisarvosana edelleen vain kohtuullinen tai tyydyttävä. Paikalliset yrityspalvelut keräävät kiitosta, mutta kuntayhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa nähdään isoja epäkohtia, EK tiedottaa.

Valtaosa yrityksistä arvioi maantieteellisen sijaintipaikan vastaavan hyvin yritystoiminnan tarpeisiin.

Sijainnin arvostus on kuitenkin hieman heikentynyt eritoten itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa.

Elinkeinopolitiikan, yritysten kohtelun ja myös asenteiden kuntakohtaiset erot tuntuvat monin tavoin yritysten liiketoiminnassa ja arjessa, arvioi EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.

– Esimerkiksi lupamenettelyitä, kaavoitusta tai kilpailutusta koskevien pelisääntöjen pitäisi olla kaikkialla samat.

Ja silti, päätöksenteko ja asioiden hoituminen vaihtelee nyt kohtuuttoman paljon kunnasta ja viranhaltijasta riippuen, hän lisää.

– Tämä epäjohdonmukaisuus ja henkilöriippuvuus ilmenee valitettavasti usein juuri sellaisissa tilanteissa, joissa yritys haluaisi kehittää toimintaansa paikkakunnalla tai laajentaa sitä toiseen kuntaan, Huovinen jatkaa tiedotteen mukaan.

Monessa kunnassa isoksi kysymykseksi on noussut tasapainon hakeminen elinkaaren eri vaiheissa olevien yritysten välillä.

– Suurinvestointien houkuttelu on tärkeää, mutta myös pitkän linjan pk-yritysten tarpeista ja arjen sujuvuudesta on huolehdittava. Ne muodostavat kuitenkin kuntatalouden ja työllisyyden kivijalan monella alueella.

Lue myös:

Kunnan on varmistuttava, että takauksen hyöty päätyy oikeaan tarkoitukseen – ”Ja tarvittaessa perittävä se takaisin”