Sote- ja maakauntauudistuksella voi olla suuri vaikutus kuntien eläkevakuuttajana toimivan Kevan maksutuloon.

Reformiministeriryhmä on asettanut työryhmän valmistelemaan eläkejärjestelmään liittyviä siirtymäaikoja sote- ja maakuntauudistuksessa. Taustalla on huoli siitä, että merkittävät muutokset eläkeyhtiöiden asiakaskannoissa voivat aiheuttaa vakavia ongelmia.

Sote- ja maakuntauudistus siirtää yli puolet kuntien nykyisistä työntekijöistä maakuntakonsernien palvelukseen. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että maakunnista ja maakuntien palvelulaitoksista tulee lain perusteella Kevan jäsenyhteisöjä, ja että maakuntien määräysvallassa olevat yhteisöt voivat hakea Kevan jäsenyyttä.

Kevan johto on ollut tähän ratkaisuun tyytyväinen, mutta se ei kokonaan poista huolta siitä, mihin eläkemaksut valuvat uudistuksen eri käänteissä.

Nyt halutaan katsoa, mikä vaikutus sote-uudistuksella ja yksityisillä palveluilla on työpaikkoihin ja eläkeyhtiöihin.

Jos kuntasektorin eläkevakuutusyhtiö Keva menettää uudistuksessa huomattavasti asiakkaita ja sitä myöten maksutuloja, seurauksena voi olla vaikeuksia olemassaolevien eläkevastuiden kattamisessa ja kuntien eläkemaksujen korotuksia.

KEVA on ollut varpaillaan jo ennen sote-uudistusta, kun kunnat ovat yhtiöittäneet ja yksityistäneet toimintojaan. Huolta on tunnettu siitä, että kuntien työntekijöitä on siirtynyt osakeyhtiöitten palvelukseen, ja myös kuntien kokonaan omistamat yhtiöt ovat valinneet muita eläkevakuutusyhtiöitä. Tällöin vanhat vastuut ovat jääneet Kevaan mutta uudet maksutulot siirtyneet pois.

Kuntakentällä tämä on herättänyt närää ja oli yksi tekijä taustalla, kun kuntalain uudistuksessa korostettiin konserniohjauksen kehittämistä.

Lainsäädännön tarve selvitetään

Ministeriryhmän perustelujen mukaan muutoksia eläkejärjestelmien välillä on nyt tarpeen rajoittaa, kunnes tiedetään minkälaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö muodostuu ja minkälaisia tulevat olemaan valinnanvapautta koskevat käytännön toteutukset.

Vasta tämän jälkeen ollaan valmiita arvioimaan sitä, onko muutokseen eläkejärjestelmien välillä syytä puuttua lainsäädännöllä ja minkälaisilla ratkaisuilla.

Siirtymäajan tavoitteena pidetään sitä, että sote- ja maakuntauudistus ei vaikuta eläkejärjestelmien maksutuloihin. Siirtymäaikana sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä työskentelevien työntekijöiden eläketurva järjestetään lähtökohtaisesti samassa eläkejärjestelmässä, kuin missä se on järjestetty vuoden 2018 lopussa.

Myös valtiolta siirtyy väkeä

Myöhemmin keväällä asetetaan erillinen työryhmä selvittämään kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän erillisyyttä ja sote- ja maakuntauudistuksen mahdollisesti aiheuttamia muita muutoksia eläkejärjestelmään.

Sote- ja maakuntauudistuksissa siirtyy myös henkilöstöä valtiolta maakuntien palvelukseen.

Myös sen joukon eläkeyhtiöjärjestelyissä pyritään soveltamaan samankaltaisia menettelyitä kuin kunnilta maakuntiin siirtyvien henkilöiden järjestelyissä. Mahdollisesti tarvittavat säännökset valmistellaan erikseen samassa aikataulussa kuin muutkin eläkejärjestelyt.

Nyt asetettu työryhmä koostuu sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiehistä ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijoista. Valmisteluryhmä kokoontuu myös laajennetussa kokoonpanossa siten, että mukana on myös eläkejärjestelmien ja työmarkkinoiden asiantuntijoita sekä Kuntaliitto.

Ryhmän toimikausi päättyy ensi helmikuun lopussa. Se toimii sote-uudistuksen projektiryhmän alaisuudessa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä