Vaikka suhdanne on hyvä, väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle, Kuntarhoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio (vas.) muistuttaa. Vieressä pääekonomisti Timo Vesala. Kuva: Ville Miettinen

Kuntarahoitus nostaa ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin.

Kuntarahoituksen mukaan Suomen talous on kuluvan vuoden aikana elpynyt ennakoitua nopeammin. Myös työllisyys on ylittänyt odotukset, mutta työvoimapulasta on kehkeytymässä sitkeä ongelma.

Bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.

Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.

– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo tiedotteessa.

Talouden uudistuminen eriyttää alueita?

Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.

– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.

Työvoimapula rajoittaa tuotannon kasvua monella alalla. Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja.

Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.

– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.

Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.

– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.

Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää

Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.

– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*