Ennätyksellisen harva kunta korottaa tuloveroprosenttia

– Valtuustossa käytettiin tasan yksi puheenvuoro, ja siinä kannatettiin kunnanhallituksen ehdotusta.

Näin kertoo Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala tuoreesta valtuustokokouksesta, jossa päätettiin tuloveron laskemisesta yhdellä prosenttiyksiköllä.

Taivassalon kuntavero laskee ensi vuonna 20,50:stä 19,50 prosenttiin.

– Toivomme, että tämä lasku houkuttelisi muuttajia kuntaan.

Reilun puolentoista tuhannen asukkaan kunnalla on takanaan 12 ylijäämäistä vuotta. Rantala kertoo, että 2008 tilanne oli aivan toinen. Tuolloinen alijäämä kertoi talousvaikeuksissa olevasta kunnasta.

Nyt sen sijaan taseessa on noin kahdeksan miljoonaa ja kassassa kuusi miljoonaa euroa. Ylijäämään on päästy, vaikka takana on isoja investointeja perusopetukseen, liikuntaan ja kirjastoon.

Kunnan asioista on päätetty sopuisasti. Rantala kertoo, että lyhimmillään valtuustokokous on kestänyt viisi minuuttia.

Korottajia ja laskijoita

Taivassalo on poikkeuksellinen kunta, sillä tuloveroa on nostamassa tai laskemassa ensi vuonna vain harva kunta.

0,25 prosettiyksikön nousu on tulossa muun muassa Keuruulla, 0,50 prosenttiyksiköllä tuloverotusta ovat nostamassa muun muassa Heinävesi, Kolari, Kornäs, Kotka, Lemland, Luumäki, Muhos, Nakkila, Nurmes, Rautalampi ja Ristijärvi. Kaskinen, Miehikkälä, Parikkala ja Virolahti korottavat tuloveroa 1 prosenttiyksikköä.

0,25 prosenttiyksikön laskijoihin puolestaan kuuluvat Akaa, Kustavi, Lieto, Maarianhamina ja Pelkosenniemi, Siikalatva, Siuntio ja Vesanto. Savonlinna laskee tuloverotusta 0,75 prosenttiyksiköllä ja Rauma sekä Vaala 0,5:llä.

Laput silmillä mennään

– Tulossa on ennätysmatala veron kiristäjien vuosi. Selkeä linja kunnissa on pitää tuloveroprosentti ennallaan, vaikka ilmassa on valtavasti epävarmuutta. Tämä koskee sekä isoja että pieniä kuntia, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.

Hän huomauttaa, että kuntien tilannetta on helpottanut valtion iso vastaantulo koronatuissa. Kunnat saivat koronakustannuksiin tukea viime vuonna ja saavat sitä myös kuluvan vuoden osalta.

– Vähäisen verojen kiristyksen taustalla saattavat olla myös koronatuet.

Punakallio kertoo, että lähitulevaisuudessa soten tasauksilla on kuntiin iso vaikutus. Vaikka uudistuksen pitäisi olla kustannusvaikutuksiltaan neutraali, yksittäisin kuntiin uudistus voi tarkoittaa pysyviä vähennyksiä – ja joissakin kunnissa voidaan mennä plussalle.

– Ennakkolaskelmiin ei kuitenkaan voi täysin luottaa. Nyt plussalta näyttävä tulos voi tarkoittaa todellisuudessa miinusta.

– Ymmärrän hyvin kuntien tuskan, sillä lähitulevaisuutta leimaa valtava epävarmuus. Soten vaikutukset alkavat selvitä todennäköisesti vasta ensi vuoden toukokuun kieppeillä. Siihen asti mennään laput silmillä.

Monen kunnan realismia on nyt tavanomaista tarkempi harkinta ennen uusia investointeja. Punakallion mielestä tämä on viisasta jo sen vuoksi, että rakennuskustannukset ovat nyt hyvin korkeat ja työvoimasta on pulaa.

”Korotus päätöksistä helpoimpia”

Ristijärvellä kunnan tulovero nousee ensi vuonna 21,50:stä 22 prosenttiin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Paavo Oikarinen kertoo, että korotusta edelsi laaja keskustelu.

– Veronkorotus on oikeastaan tulevista toteutuksista helpoimmasta päästä. Ensi vuoden talousarvio on miinusmerkkinen, ja meidän on pakko miettiä, millaisia toimenpiteitä on tehtävä, Oikarinen sanoo.

Hän huomauttaa, että yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja ei ole edessä eikä niistä ole vielä päätetty.

Yksi mahdollisuus hänen mielestään olisi, että ensi vuosi mentäisiin rajusti miinusmerkkisenä ja otettaisiin velkaa. Sen jälkeen katsottaisiin, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Oikarinen mainitsee, että kuluvan vuoden tilinpäätökseen tuli jonkun verran apua valtion koronatuista, joskaan autuaaksi tekeväksi helpotukseksi niistä ei ollut.

Lieto sen sijaan päätti alentaa veroprosenttia 19,75:stä 19,50 prosenttiin.

Valtuuston puheenjohtaja Juhani Pilpola kertoo omana kantanaan, että edellisen kerran tehtiin vastaava samansuuruinen korotus väärillä perusteilla.

– Ennusteet eivät olleet tuolloin oikeita. Olihan tämä ideologinen juttu, vasemmisto ei olisi ollut alentamassa veroa nytkään.

Hän kertoo, että äänestystulos oli kuitenkin selvä numeroin 26–17.

– Lieto on elinvoimainen kunta. Edellisessä elinvoimamittauksessa olimme kakkosena Pirkkalan jälkeen. Väestönkasvu on ollut tasaista prosentin luokkaa vuodesta toiseen.

Pilpola kertoo, että Liedon kehyskunta-asema Turun naapurina tuo maaseutumaisemaa arvostavaa väkeä asukkaiksi.

Veroprosentin laskuun uskaltauduttiin, vaikka lähitulevaisuuteen kuuluu investointeja. Kuntaan rakennetaan uusi keskuskoulu, jonka alun perin laskettiin tarkoittavan kaikkiaan noin 19 miljoonan euron menoja. Kustannusten noustua arvio on jo 26 miljoonaa euroa.

– Menot ajoittuvat usean vuoden ajalle. Ensi vuosi menee suunniteltaessa, käytössä koulun on todennäköisesti vuonna 2025.

Pilpola kertoo, että viime vuoden tilinpäätös oli 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ilman koronatukiakin ylijäämä olisi ollut ainakin 2 miljoonaa euroa.

Korjaus 18.11. klo 11.10: Toisin kuin jutussa aiemmin kirjoitettiin, Kustavi ei laske kunnallisveroprosenttiaan 1,00 prosenttiyksiköllä vaan 0,25 prosenttiyksiköllä.

Veron korottajien ja laskijoiden listaa täydennetty 13.54 sekä 19.11. kello 8.07.