Enontekiön kunnanjohtaja esittää erämaahotellia
Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä esittää erämaahotellin rakentamista Enontekiölle. Ehdotus tuli julkisuuteen ensi maanantain kunnanhallituksen pöytäkirjan myötä. Asiasta uutisoi ensin Yle Lappi.
Asiasta virisi vilkas keskustelu sosiaalisessa mediassa. Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä perustelee esitystään edelleen Uuden Suomen puheenvuorossaan.
http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160629-hotelli-keskelle-kasivarren-eramaa-aluetta
– Esityslista sisältää kunnanjohtajan ehdotuksen, jossa Enontekiön kunnanhallitus päättäisi esittää Metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle, että ne käynnistäisivät selvityksen erämaahotellin perustamisesta Käsivarren erämaa-alueelle.
Esityksen mukaisesti erämaahotellin perustamisedellytykset ja sen mahdollinen sijainti tulisi selvittää laajapohjaisesti Metsähallituksen, kunnan, Enontekiön yrittäjien, Käsivarren paliskunnan ja Saamelaiskäräjien kesken, Kärnä kirjoittaa.
Erämaalaki kieltää
rakentamisen
Enontekiön matkailurakentamista haittaa se, että lähes koko kunta on rauhoitettu erämaalain nojalla. Yhteenkään tunturiin ei saisi rakentaa esimerkiksi lasketteluhissiä, vaikka kunnassa sijaitsee 200 nimettyä ja 200 nimetöntä tunturia.
Myös Kilpisjärven kylän kehittämisestä on väännetty kättä jo parikymmentä vuotta.
Ruotsissa fjällstuga-
hotellit toimivat
Kärnä vertaa ideaansa Ruotsiin, jossa vastaavia erämaahotelleja sanotaan fjällstugiksi. Niitä on myös Norjassa.
Hän korostaa, ettei erämaahotelli ei tarkoita monikerroksista rakennelmaa valomainoksineen, vaan laadukasta majoitusta erämaan rauhassa pienine oheispalveluineen.
– Kun järjestelmä kerran on toimiva Ruotsin Lapissa, en ymmärrä, miksei se toimisi myös meillä. Erämaahotellin avulla voitaisiin myös suunnata matkailijavirtoja paremmin alueen sisällä ja siten osaltaan rajoittaa luonnon kulumista. Myös jätehuollollisesti erämaahotelli voisi tuoda parannusta nykytilaan, Kärnä perustelee.
Erämaahan rakennetaan
jo nyt monenlaisia kämppiä
Kärnä kertoo ehdotuksen taustalla olevan erämaalaki, joka ei nykyisellään anna mahdollisuuksia matkailupalveluja tukevan infran rakentamiseksi erämaa-alueille.
– Erämaa-alueet eivät kuitenkaan ole täysin rakentamattomia nykyäänkään, vaan niiden sisällä sijaitsee esimerkiksi porokämppiä ja rajavartiolaitoksen partiomajoja, hän huomauttaa.
– Tässä tapauksessa kyse on ehdotuksesta selvityksen käynnistämiseksi, ei erämaahotellin rakentamispäätöksestä. Mikäli selvitysvaiheessa todetaan, että edellytyksiä perustamiselle ei ole, silloin perustamistakaan on turha pyrkiä edistämään, Kärnä toteaa.
