Espoo sijoittaa metroon
Espoo-konserni kasvattaa lainakantaansa ensi vuonna reilusti länsimetron takia. Metrosta odotetaan tärkeää kasvun vauhdittajaa.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän budjettiesityksessä toimintamenot ensi vuonna ovat 2,2, miljardia. Summassa on kasvua 2,5 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalvelut vievät potista 44 prosenttia, sivistystoimi 38, tekninen ja ympäristötoimi 13 ja palveluliiketoimi sekä yleishallinto kuusi prosenttia.
Veroprosentti pysyy 18:ssa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 4,3 prosenttia ja määräksi 1,39 miljardia. Alijäämää Espoossa kertyy ensi vuonna näillä luvuilla 18,5 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi lasketaan 101 miljoonaa. Koko kaupunkikonsernin Investointeihin käytetään yli 700 miljoonaa, josta varsinaiset kaupungin investoinnit ovat 325 miljoonaa.
Uutta lainaa Espoo ottaa 213 miljoonaa, jonka jälkeen vuodenlopun lainamäärä on 436 miljoonaa eli 1621 euroa asukasta kohti. Koko kaupunkikonsernin lainakanta nousee 500 miljoonalla 2,8 miljardiin. Lainakannan kasvusta metro vie puolet.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Henkilöstöön sisäistä liikettä
Espoon henkilöstön määrä 14 100 pysyy nykyisenä. Se edellyttää kuitenkin, että henkilöstö vähenee jossain koska jossain tarve kasvaa. Avuksi haetaan tuottavuuden kasvua muun muassa henkilöstösopimuksen avulla.
Taloutta yritetään parantaa monin tavoin. Kaupunki aikoo uudistaa omistaja–tilaaja–tuottaja-järjestelmäänsä sekä liikelaitosmalliaan. Ensi vuoden alusta kaupunki ottaa käyttöön uuden ICT.toimintamallin.
Espoon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla pyritään kasvattamaan kaupunki- ja aluekeskusten vetovoimaa ja parantamaan työllisyyttä. odotuksia kohdistuu raideliikenteeseen, varsinkin länsimetroon sekä Aalto yliopistoon
Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, budjetin esittelyssä muistutetaan. Espoon talouden kannalta Länsimetron varren maankäyttötulot ja kasvava verotulopohja ovat merkittävä tulonlähde tulevina vuosina.
