EAPB:n kannalta kolmen prosentin vähimmäisomavaraiauusaste on ongelma, sanoo järjestön pääsihteeri pääsihteeri Marcel Roy. (Kuva: Ville Miettinen)

Euroopan julkisten pankkien ja rahoitusjärjestöjen liitto EAPB esittää korjauksia EU:n suunnittelemaan vähimmäisomavaraisuussääntelyyn.

EU haluaa ottaa käyttöön kolmen prosentin vähimmäisomavaraisuusasteen rajoittaakseen pankkisektorin ylivelkaantumista.

EAPB:n mielestä rahoituslaitoksia tulisi kohdella eriytetysti ottaen huomioon niiden lainojen erityispiireteet ja vähäriskinen toimintamalli.

– Portofoliomme ovat yleisesti ottaen hyvin matalariskisiä, muistuttaa EAPB:n pääsihteeri Marcel Roy, joka vieraili tällä viikolla Suomessa EAPB:n kokouksessa.

Mainos



Julkiset kehityspankit ja rahoituslaitokset rahoittavat tyypillisesti pitkäaikaisia hankkeita julkisella sektorilla. EAPB jäseninä on 93 rahoituslaitosta julkisella sektorilla ympäri Eurooppaa. Suomen jäsen on Kuntarahoitus.

– Meidän kaltaistemme tahojen merkitys julkisen rahoituksen järjestäjänä on kasvanut ja tulee varmaan kasvamaan, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio.

Uhkana toiminnan
kallistuminen tai supistuminen

Marcel Royn mukaan vähimmäisomavaraisuusasteen vaatimuksen ulottaminen myös julkisiin pankkeihin merkitsisi, että niiden on joko lisättävä peruspääomaa tai pienennettävä tasetta.

– Tästä seuraisi, että joko että julkisten hankkeiden lainoittamisen kustannukset kasvaisivat, tai sitten julkisten pankkien olisi vähennettävä toimintaansa merkittävästi, Marcel Roy sanoo.

EAPB esittääkin alhaisempaa vähimmäisomavaraisuusastetta julkisen sektorin rahoituslaitosten liiketoimintamalleille Euroopassa, jotta julkisen sektorin rahoittajien ei tarvitsisi hankkia tehotonta pääomaa.

– Tehottomasta vähimmäisomavaraisuussääntelystä aiheutuu reaalitaloudelle haittavaikutuksia, koska kehityspankkien rooli kuntien sekä pk-yritysten, infrastruktuurien ja sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksessa on niin merkittävä, EAPB näkee.

EAPB ehdottaa myös kehityslainojen vähentämistä vastuiden määrästä vähimmäisomavaraisuusastetta laskettaessa. Tämä auttaisi turvaamaan julkisten rahoituslaitosten kilpailukyvyn ja varmistamaan julkisen sektorin kehityslainojen kohdentamismekanismin.

– Euroopan unionissa kehityspankkien myöntämät kehityslainat ovat ratkaisevan tärkeitä välineitä talouden pitkän aikavälin rahoituksen tehostamisessa, koska ne tukeva joko EU:n tai sen jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien julkisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista, EAPB näkee.

Philippe Mills EAPB:n presidentiksi

EAPB valitsi Helsingin-kokouksessaan järjestön uudeksi presidentiksi ranskalaisen SFIL:n (Societé De Financement Local) pääjohtajan Philippe Millsin.

Pekka Averion tavoin Mills uskoo julkisten pankkien merkityksen vain kasvavan.

– Julkiset kehityspankit ovat avainasemassa EU:n investointiohjelman menestyksekkäässä toteuttamisessa, Mills lausui.

EAPB ajaa 33 julkisen pankin, rahoitusjärjestön ja julkisten pankkien liiton etuja Euroopassa. Se edustaa yhteensä 93 julkista rahoituslaitosta, joiden yhteenlaskettu tase on 3 500 miljardia euroa ja markkinaosuus Euroopassa noin 15 prosenttia.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*