EVA: 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä työelämän ulkopuolella
Työelämän ulkopuolella on pysyvästi 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, käy ilmi tänään EVA Analyysistä Kadonneet työmiehet.
Työllisyystilastoissa näistä miehistä 50 400 luetaan ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”. Nämä 25–54 –vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.
”Tähän ryhmään kuuluvilla on hyvin ohut ja etäinen suhde työmarkkinoihin – juuri kukaan heistä ei viime vuosina ole ollut töissä.Vain vajaa kolmannes on ollut työttömäksi kirjautuneena. Suurin osa, noin 87 prosenttia, ei ollut päivääkään töissä vuoden 2014 aikana”, analyysissa todetaan.
”Muiden työvoiman ulkopuolella olevien” määrän arvioidaan nousevan 70 000:een vuonna, jos siihen kuuluvien määrän kasvu jatkuu viime vuosien tahtiin. (Kuvio: EVA Analyysi)
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Puututtava jo varhaiskasvatuksessa
Kadonneista työmiehistä vaikeasti työllistyviä työttömiä on 28 000.
– Näitä miehiä yhdistää alhainen koulutustaso, pitkittynyt työttömyys tai vähäinen työhistoria, sanoo Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen EVAn tiedotteessa.
Pyykkösen mukaan ilmiö on osa miesten työllisyyden kriisiä.
– Kiihtyvä rakennemuutos on vähentänyt etenkin teollisuustyöpaikkojen määrää. Työttömäksi on siirtynyt paljon suorittavaa työtä tekeviä miehiä, joilla ei ole juuri peruskoulun jälkeistä koulutusta – tai ainakaan sellaista, joka pitäisi heidät työmarkkinoilla.
Kadonneiden työmiesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin parhaassa työiässä olevien miesten määrästä.
Miesten mahdollisuudet työmarkkinoilla lepäävät koulutuksen varassa, mutta tyttöjen ja poikien koulutuspolut eriytyvät jo varhaiskasvatuksessa. Poikien lisäksi tukea tarvitsisi usein koko perhe.
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden miesten löytäminen on suuri kysymys kaikissa länsimaissa, kirjoittaa analyysin kommenttiosuudessaan Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.
Hiilamon mukaan tilanteeseen tepsivät kepit ja porkkanat.
Työttämyysturvan ja toimeentulotuen sanktiot ovat Hiilamon mukaan osoittaneet toimivuutensa ”keppinä”.
Porkkanoita tarvitaan erityisesti koulutukseen.
”Työ pitäisi aloittaa varhaiskasvatuksesta tai viimeistään peruskoulutusta. Pojat tarvitsevat tyttöjä enemmän tukea koulunkäyntiin. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi poikien arvosanat saisivat olla peruskoulussa heikompia kuin tyttöjen arvosanat – tai miksi yliopistoissa pitäisi opiskella enemmän nuoria naisia kuin nuoria miehiä”, Hiilamo kirjoittaa.
Me-säätiön toimitusjohtajan Ulla Nordin mukaan kouluttautumattomien miesten asema vaikutuu vuosi vuodelta. Nord näkee tärkeäksi, että syrjäytymistä ehkäisevän työn painopistettä tulisi siirtää vahvasti ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
”Lasten ongelmat tunnistetaan tyypillisesti jo päiväkodissa, mutta viimeistään koulussa. Peruskoulu on erityisen merkittävässä asemassa syrjäytymistä ehkäisevien toimintojen tarjoamisessa”, Nord kirjoittaa kommentissaan.
EVA Analyysin kirjoittajia Nordin, Pyykkösen ja Hiilamon lisäksi ovat vapaa tutkija Pekka Myrskylä ja EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
EVA Analyysi: Kadonneet työmiehet
Jaa,a. Pitäisiköhän tilastojen kaunistelemiseksi poistaa kortiston listoilta työkyvyttömät (jotka eivät koskaan tule työllistymään) joita kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkärit toteaa potilasta näkemättä terveiksi maksusitoumuksien välttämiseksi työnantajan toivomuksesta? On sellainen ammattiryhmä (kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkärit) että soteuudistuskin voitaisiin jättää tekemättä kun edelliset ihmeparantajien lahjoillaan julkisella sektorilla poistaisivat sairaudet suomesta?
Pojat kehittyvät tutkitusti henkisesti myöhemmin. Suurin virhe koulutuksessa mielestäni on se, ettei luokkien kokoonpano pysy samana alakoulusta yläkouluun, jolloin kaveripiiri pysyy samana eikä niin vain kaveria ” jätetä” ja samalla se loisi turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. ”Tämä on meidän luokka”