Hallituksen budjettiriihestä kädenojennus kuntataloudelle
Hallitus valmisteli vuoden 2021 talousarvioesitystä 16. syyskuuta Säätytalossa Helsingissä. (Kuva: Laura Kotila /VNK)
Hallitus on linjannut budjettiriihessään kuntatalouden paineita helpottavista toimenpiteistä. Hallitus ehdottaa ensi vuoden talousarvioesityksessään kuntatalouteen ja kuntien peruspalveluihin yhteensä 1,45 miljardin euron tukipakettia.
Tukeen kuuluu 300 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys peruspalvelujen valtionosuuksiin. Tästä 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen. Valtionosuuskorotus kohdennetaan samoin jakoperustein kuin vuoden 2020 tukipaketissa.
Yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus edelleen vuodelle 2021. Toimenpiteen kokonaisvaikutus vuositasolla on 550 miljoonaa euroa.
Lisäksi syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä (kuudes lisätalousarvio) kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa yhteensä 600 miljoonaa euroa vuodelle 2020 kattamaan koronapandemian hoidosta koituvia kustannuksia. Tästä peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistetaan kertaluonteinen 400 miljoonan euron lisäys ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa euroa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Kokonaisuutena nyt tehtävä voimakas panostus kuntiin ja hyvinvointipalveluihin on merkki hallituksen sitoumuksesta koronaepidemian hoitoo ja myös kriisin vaatimaan jälleenrakentamiseen, opetusministeri Li Andersson vas., totesi kuntatalouden tukisummia esitellessään, kun hallitus kertoi budjettiriihen päätöksistää tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen, kesk., totesi, että koronapandemian käsittelyssä budjettiesityksessä keskitytään toimenpiteisiin, jotka ovat omissa käsissä, ja viruksen hallinnassa pitämiseksi kunnille ja sairaanhoitopiireille on varattu rahaa.
Hallituksen mukaan koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.
Menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2021. Osana tätä kokonaisuutta hybridistrategian edellyttämään testaukseen varataan 1,4 miljardia euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja 355 miljoonaa vuoden 2020 syksyn lisätalousarvioesitykseen. Vuoden 2021 kustannusarvioiden tarkentuessa määrärahaa tarkistetaan tarpeen mukaisesti.
-Niiden toimijoiden, jotka testaavat ja toimivat kamppailun eturinramassa, heidän pitää tietää, että he pystyvät tekemään järkeviä toimia ja heillä on siihen resurssit olemassa, eivätkä ryhdy tekemään paniikissa hätäreaktioita, joilla ruvetaan tinkimään asioista, jotka ovat tärkeitä, Vanhanen sanoi.
Hallitus myös aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan sote-palveluiden saatavuutta tukevan uudistuskokonaisuuden valmistelun. Hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.
#budjettiriihi'päätöksistä tippui kunnille tuntuva vastaantulo, joka helpottaa talouspaineita sekä 2020 että 2021. Päätösten mittaluokka testauskorvauksineen taittaa koronamenetyksiä jo varsin hyvin?
Ks. alla? pic.twitter.com/fPhSdAe2od— Minna Punakallio (@MinnaPunakallio) September 16, 2020
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kommentoi riihen antia Twitterissä.
Hallituksen mukaan tulevat uudistukset, hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus ja oppivelvollisuusuudistus lisäävät kuntatalouden menoja vuonna 2021 arviolta 370 miljoonaa euroa vuodessa ja vuoteen 2024 mennssä noi n790 miljoonaa euroa vuodessa.
Nämä muun muassa hoivaa ja opetusta vahvistavat sekä perheiden menoja pienentävät päätösperäiset pysyvät toimet kompensoidaan 100-prosenttisesti valtionosuuksin kunnille, valtioneuvoston tiedotteessa todetaan.
Kädenojennus myös järjestöille
Hallitus päätti myös esittää helpotusta rahapelituotoista riippuvaisille järjestöille, joiden joukossa on myös runsaasti kuntien kanssa yhteistyötä tekeviä järjestöjä. Edunsaajille osoitetaan vuonna 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso 347 miljoonan euron kompensaatiosummalla.
Rahapelituottojen odotetaan alenevan lähivuosina merkittävästi. Hallituksen mukaan vuoden 2021 jälkeen vastaavaa kompensaatiota jatketaan mutta täysimääräisesti sitä ei enää ole mahdollista tehdä.
On hienoa, että hallituksen budjettiriihi turvasi sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn ensi vuodelle. Järjestöissä työ apua tarvitsevien ja heikoimmassa asemassa olevien kanssa voi jatkua. Jatkamme työtä, jotta tämä työ on mahdollista myös jatkossa. #onneksionjoku
— SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (@SOSTE10) September 16, 2020
Sosiaalijärjestöjen kattojärjestö SOSTE iloitsi rahapelituottojen romahtamisen kompensatiosta.
Soste ei kyllä tästä ratkaisusta iloitse. Sote-jörjestöt eivät saa budjetista kompensaatiota lainkaan, kuten naapurinsa onneksi saavat. Se, ettei avustustaso ensi vuonna dramaattisesti leikkaannu, saadaan aikaan aikaistamalla maksatuksia tulevista avustuksista, leikkaus siis vain siirtyy eteenpäin.