Kuntien perustyöstä, kuten vanhustenhoidosta, varhaiskasvatuksesta ja kouluista, tulisi pitää huolta ja tarvittaessa leikata ennemmin kehityshankkeista.

Hallituksen puolivälitarkastelu, kaksipäiväinen kehysriihi, alkaa tänään. Samalla käydään läpi vuosien 2022–25 julkisen talouden suunnitelmaa. Nyt toisin sanoen päätetään hallituksen loppukauden linjauksista sekä tarkastellaan hallitusohjelman toteutumista.

Neuvotteluja käydään myös pidempi aikaväli mielessä. Hallitus on nimennyt kestävyystiekartaksi suunnitelmat, joilla kuvataan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilaa ja tavoitteita 2030-luvulle asti.

Neuvotteluista ei ole povattu helppoja etenkään näin lähellä kuntavaaleja. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio on huomannut osan päättäjistä olevan närkästyneitä kuntien saamista koronatuista.

– Viime aikoina on nähty raflaavia otsikoita, kuinka kunnille on vaalin alla jaettu lahjana rahaa. Korjausliikkeestä keskustellaan puoliväliriihessä varmasti, siitä huolimatta, että olemme joka välissä muistuttaneet, ettei korona ole vielä ohi.

Punakallion mielestä riski kohdistaa leikkauksia kuntatalouteen on suuri valtion nykyisessä velkaantumisen tahdissa.

– Vaikka valtiovarainministeriössä puhuttaisiin kuinka kasvua ja työllisyyttä parantavista toimista, tilanne huolestuttaa. Tietysti toivon, että muita keinoja löytyisi. Työllisyys ei parane esimerkiksi kuntien valtionosuuksia leikkaamalla, päinvastoin.

Leikataan ennemmin hankkeista

Punakallio huomauttaa, että valtio jatkaa vielä kuluvana vuonna koronarokotusten ja -testaamisten kustannusseurantaa. Myös nykyisen hallituskauden aikana käynnistyvät kuntien tehtävien laajennusten kustannukset korvataan.

– Mutta jos samaan aikaan leikataan perusrahoitusta ja tehdään indeksijäädytyksiä, mennään yhtä lailla kuntien kukkarolle. Tällaiset leikkaukset iskevät lopulta myös rokotuksiin ja yleensä kunnan peruspalveluihin.

Punakallio toivoo, että hallituksella olisi rohkeutta nostaa taloutta esimerkiksi työllisyystoimilla, siitäkin huolimatta, että työmarkkinajärjestöt voisivat siitä ärähtää.

Jos jostakin pitäisi leikata, peruspalveluiden sijaan säästökohteita voisi kaivaa hankkeista. Valtio kehittää hankkeiden muodossa ties mitä, mutta kuntalaiset arvostavat vuodesta toiseen laadukkaita peruspalveluja.

Kiky-säästöt jätettiin kuntiin

Punakallio on mukana muun muassa ryhmässä, jonka nimen hän joutuu itsekin lunttaamaan: kuntapolitiikan kokonaisuuden toimenpidevaihtoehtoa valmisteleva työryhmä ja sen alaisessa kuntien rahoituksen ja tehtävien tasapainoa käsittelevässä jaostossa.

Onko työryhmä saanut syötettyä kehysriiheen ajatuksia? Vai onko tiedossasi leikkausten eurojen summia, joita kehysriihessä aiotaan pohtia?

– Hyviä analyyseja ja tilastoja olemme käyneet läpi, mutta varsinaisia pelimerkkejä ei ole synnytetty.

Sen sijaan muissa kuntatalouden keskusteluissa on nostettu esille ns. kiky-sopimuksen laskennalliset säästöt, jotka on jo peruttu.

– Yllättäen kunta–valtio-suhteeseen on jätetty kiky-leikkaukset. Summa tarkoittaa kunnille vuositasolla 250 miljoonan euron leikkausta. On hyvin todennäköistä, että se jää pysyväksi vähennykseksi, vaikka se ei perustu enää mihinkään.

Punakallio arvelee, että vielä tuotakin isompiakin kuntatalouden leikkauksia saattaa olla edessä.

Säästön paikkojen etsimisen sijaan kunnille pitäisi taata nyt työrauha. Oppivelvollisuusiän pidentäminen ja sote ovat valtavia uudistuksia, ja syksyllä aloittavat uudet valtuustot.

– Olisi epäoikeudenmukaista tarjota tällaisessa tilanteessa vain rahoitusongelmia.

Lykätäänkö päätöksiä?

Jännitteitä on paljon, ja vähintään julkisessa keskustelussa on rakennettu eripuraa hallituspuolueiden välille.

Paineita eivät ainakaan helpota muihin Pohjoismaihin verrattuna matalampi työllisyysaste, vanhempi väestö ja heikompi kasvu.

Mitä jos hallitus ei kuntavaalikeväänä kykene päättämään leikkauksista? Pyrkimyksenä on etsiä kompromissi, jotta kaikki nykyiset hallituspuolueet pysyvät mukana kelkassa. Mutta jos kompromissi onkin leikkausten lykkäys?

Punakallion mielestä näin voi hyvinkin käydä.

– Voi olla, että nyt tehdään jonkunlaisia teknisiä päivityksiä, mutta esimerkiksi isot kiperät leikkaukset jätetään syksyn budjettiriiheen.

Ekonimisteille tämä ei olisi iso ongelma, mutta Punakallio pohtii lykkäysten vaikutusta kuntien ensi vuoden budjetin laatijoille.

– On hirmu hankalaa, jos kaikki todella isot päätökset jäävät roikkumaan ja budjetti joudutaan laatimaan hyvin isossa epävarmuudessa. Korona on sumentanut budjettinäkymiä muutoinkin.

Punakallio pohtii, että lykkäys syksyyn antaisi kuitenkin poliittista peliaikaa lisää. Poliitikot saattavat laskeskella mielessään lisäksi, ettei lykkäyksellä todennäköisesti olisi vaikusta Suomen luottoluokitukseen.

Mitä toivoisit hallituksen kaksipäiväisessä riihessään erityisen hyvin muistavan?

– Päätösten on oltava uskottavia. Samaan aikaan ei voi leikata ja antaa lisää. Toivon, että hallitus keskittyy tärkeimpiin ja huolehtii kuntien osalta, että niissä voidaan hoitaa perustyöt kunnolla.

Hän toivoo, etteivät paljon julkisuudessa olleet työllisyystoimet hallitse neuvotteluja liikaa.

– Saavuttaako hallitus tällä kaudella 80 000, 50 000 vai 30 000 uutta työpaikkaa ei ehkä ole olennaisinta, vaan tärkeintä on uskottava polku, vaikka sitten eteneminen vähitellen.

Pikaisesti sopeuttamaan?

Kehysriihen kynnyksellä on julkaistu selvityksiä suhtautumisesta julkisen talouden tasapainotukseen.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista aloittaisi julkisen talouden tasapainotustoimet tämän eduskuntavaalikauden aikana.

63 prosenttia tasapainottaisi julkista taloutta menoja leikkaamalla, 18 prosenttia on leikkaamisesta eri mieltä.

31 prosenttia sanoo, että julkista taloutta pitää tasapainottaa verotusta kiristämällä, veronkiristyksiä vastustaa 48 prosenttia.

Taloustieteilijöitä puolestaan kysyttiin Ekonomistikoneen selvityksessä sopeutustoimien aloittamisesta. Puolet ekonomisteista on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimet pitäisi aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.

Toista mieltä on reilu kymmenesosa (13 %), mutta 37 prosenttia on epävarma sopeutuksen oikeasta ajankohdasta.

Ekonomistit korostavat kommenteissaan, että sopeutuksesta olisi tehtävä piakkoin uskottavat linjaukset, jotka mahdollistaisivat päätösten oikea-aikaisen toimeenpanon suhdannetilanteen mukaan.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*