Hallituksen päätös lykätä uudistusta oli monille kunnille kova takaisku – ”Kokonaislasku kemiläisille veronmaksajille lain valmistelun puutteista vain suurenee”
Sote-uudistus on kohdellut kuntia eri tavoin valtionosuuksien suhteen, arvioi Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. Kuva: Sonja Eloranta
Soten kustannusten siirto tarkoitti sitä, että osa kunnista maksaa nyt valtiolle valtionosuuksia.
Kuntalehdessä uutisoitiin jo kuluvalla viikolla kymmenestä kunnasta, joissa toivottiin nopeasti uutta valtionosuusohjelmaa, jotta valtio lopettaisi laskuttamisen.
Valtionosuusuudistuksen piti toteutua vuonna 2026, mutta sote-eriin liittyen laskut ovat vielä uudistuksen suhteen sekaisin ja uudistus siirtyi vuodella eteenpäin.
Kuluvana vuonna valtionosuuksia valtiolle maksavat Eurajoki, Hamina, Hanko, Harjavalta, Kaavi, Kaskinen, Kemi, Kouvola, Kustavi ja Pertunmaa.
Valtiovarainministeriö on puolustanut tilannetta sanomalla, että negatiiviset valtionosuudet ovat seurausta tasauksista: näiden kuntien kontolta siirtyi hyvinvointialueille enemmän sote-kustannuksia kuin tuloja.
Sote-erillä tilannetta on tasattu tiettyyn rajaan asti.
– Perustuslakivaliokunta lain valmistelun yhteydessä edellytti, että tähän asiaan kiinnitettäisiin huomiota, muistuttaa Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Kuntien valtionosuudet jakautuvat nyt tavalla, jota esimerkiksi Kemin kaupungissa ei kiitellä.
– Hallituksen päätös lykätä uudistusta oli pettymys.
– Vuonna 2022 saimme valtionosuutta 55,6 miljoonaa. Ja vuonna 2023 saimme valtionosuutta puoli miljoonaa ja lisäksi 1,1 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuutta.
Yllättävä uudistus
Taustalla on sote-uudistus, jonka mukana sote-rahat irrotettiin kunnista ja siirrettiin hyvinvointialueille. Silti Kemissä ja edellä mainituissa kunnissa asia tuntuu kaikkea muuta kuin reilulta.
– Eli valtionosuus putosi viime vuonna 54 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 negatiivinen valtionosuus on 2,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 arvion mukaan 1,2 miljoonaa euroa miinuksella.
– Valtionosuus menee negatiiviseksi niin sanotuista sote-muutoseristä johtuen. Nyt kun tätä päivitystä vielä siirrettiin, niin kokonaislasku kemiläisille veronmaksajille lain valmistelun puutteista vain suurenee.
Ruotsalainen epäilee, että ei tainnut olla uudistusta toteuttaessa selvää, mitä sote-erien poistaminen itsenäisinä valtionosuusperusteina tarkoittaa eri kunnille.
Sote-erät ovat aina väistämättä mukana laskettaessa uudistuksen kustannusvaikutuksia verrattuna nykyjärjestelmään.
Esimerkiksi vos-uudistuksen selvityshenkilö Arto Sulonen sanoi taannoin Kuntalehdelle, että ei ole ollut helppoa hahmottaa, että sote-erien erilainen kohtelu keikauttaa laskelmat aina uuteen asentoon.
Sote-erien vaikutuksista ei päästä kokonaan eroon edes hyvin pitkillä siirtymäajoilla. Tasauserät ovat joissakin kunnissa jopa yli tuhat euroa asukasta kohti, Sulonen mietti.
Raju rankaisu
Ruotsalainen painottaa, että valtionosuusuudistuksen tuloksena kunnille tulisi maksaa valtionosuutta nykyisten toimintojen perusteella, ei menneiden.
– Toisekseen, kun tarkastelee, miten muut kunnat saavat valtionosuutta ja vertaa kuntien veroprosentteihin, niin on täysin perusteltua kysyä, että jos verotus on suurimman (10,86 prosenttia) ja pienimmän (4,4 prosenttia) välillä yli 2,5-kertainen, niin onko meidän koko perustuslakimme lähtökohta, oikeudenmukaisuus, enää olemassa kuntalaisten välillä?
Ruotsalainen katsoo, että nyt rangaistaan kuntia, jotka olivat hoitaneet sote-palvelunsa hyvin.
– Sote-uudistus on iskenyt todella kovaa Kemin talouteen, vaikka näin rajua rankaisua ei pitänyt olla.
Tavoitteena tasapuolisuus
Valtio pyrkii valtionosuuksien kautta siihen, että kaikissa Suomen kunnissa pystytään järjestämään kansalaisten peruspalvelut, kuten koulutus, mahdollisimman yhdenvertaisesti.
Nyt Kemissä lasketaan, että sote-uudistuksen yhteydessä valtionosuusjärjestelmään syntyi miljoonaluokan vinouma ja sen korjaaminen siirtyi hamaan tulevaisuuteen.
Lue myös:
Järkyttävää luettavaa ja koettavaa kunnissa. Mitä Suomessa tapahtuu? Vaikea uskoa OIKEUDENMUKAISEEN SUOMEEN.