Hallitus kehysriihessä Säätytalossa
Hallitus linjasi budjettiriihessä, että EU:n elpymisrahoituksella tuetaan Suomen vihreää siirtymää enimmillään 1,2 miljardilla eurolla. Kuva: VNK/ Lauri Heikkinen

Kestävä kasvu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen nousivat keskeisiksi teemoiksi hallituksen keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa. Hallitus esitteli tilaisuudessa budjettiriihen päätöksiä, joiden tavoitteena on edistää hyvinvointivaltion kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä. 

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen kestävän kasvun ohjelmaa rahoitetaan EU:n elpymisrahoituksen avulla.

– Tällä ohjelmalla rahoitetaan vihreää siirtymää 0,9–1,2 miljardia euroa. Lisäksi ohjelman koulutus-, tutkimus- sekä infrapanostukset ovat osittain ilmastonmuutoksen torjuntaa edistäviä, Ohisalo sanoi puheenvuorossaan.

Hallituksen budjettiriihessä suunnittelemat teollisuus-, energia- ja veropolitiikan ratkaisut vahvistavat Suomea turvallisena ja kilpailukykyisenä maana, joka on kansainvälisen ilmastotyön edelläkävijä.

Kuntaliiton aluekehitykseen erikoistunut kehittämispäällikkö Annukka Mäkinen huomauttaa, että hallituksen linjaamat painopisteet ovat vasta alku kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelulle.

Kuntatoimijoita tullaan kuulemaan suunnittelutyössä. Mäkisen mukaan valtiovarainministeriö järjestää kuulemistilaisuuksia ympäri Suomen syys- ja lokakuun aikana.

Turpeen alasajo ilmastotyön keskiössä

Suunnitteilla olevan ohjelman keskeisiä kestävän kasvun edistäjiä ovat ilmastotoimet, kuten hiilineutraalin ja fossiilivapaan valtion tavoitteleminen. 

Pääosassa hallituksen ilmastopäästöjä vähentävässä ja talouden kehittymistä tukevassa suunnitelmassa ovat energiaverotuksen uudistaminen ja teollisuuden sähköistymisen tukeminen. Osin fossiilisen energian käyttöä tukenut teollisuuden energiaverojen palautusjärjestelmä ajetaan alas vuoteen 2024 mennessä. Sähkövero laksetaan EU:n minimitasolle heti ensi vuoden alusta. 

Kovan leikkurin alle joutui myös turpeen energiakäyttö, jonka hallitus haluaa vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi turpeen vero lähes kaksinkertaistetaan osana lämmityspolttoaineiden veronkorotusta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) totesi keskiviikkona ministeriön tiedotteessa, että turpeelle ei enää jatkossa ole sijaa “tulevaisuuden ympäristöystävällisessä energiatuotannossa”. 

Turpeen alasajo tulee vaikuttamaan kuntiin ja niiden tulopohjaan hyvin eri tavoin. Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola huomauttaa, että turpeen rooli vaihtelee suuresti maakuntien kesken.

– Joissain pienissä Pohjanmaan, Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen kunnissa se on merkittävä työllistäjä tuotantopuolella. Vastaavasti siellä päin etenkin kaupungit käyttävät turvetta kaukolämmön seospolttoaineena yhdessä hakkeen kanssa, mikä muualla on vähäistä. Vaikutukset siis ovat huomattavan erilaisia eri alueilla.

Hallitus on kuitenkin luvannut, että turpeentuottajien ja muiden turvealalla työskentelevien toimeentulo turvataan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), josta osa irrotetaan turvetta korvaavien investointien, turvealan yrittäjien ja työntekijöiden ja kohdealueiden elinkeinoelämän tukemiseen.

– Isossa rakennemuutoksessa on huolehdittava, että siirtymä on reilu kaikille. Tuemme turveyrittäjiä rakennemuutoksessa ja panostamme alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Samalla tavoin nyt kun lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään, tarjoamme kotitalouksille tukea öljylämmityksestä pois vaihtamiseen, ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen toteaa tiedotteessa.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*