Kuva: Ville Miettinen
Myös sote on joissain kunnissa elinvoimatekijä, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine (1. vas.) muistutti. Matkailuvetoisissa kunnissa on kyettävä reagoimaan yllättäviin tapaturmiin, tai koko maan maine voi olla vaarassa, Laine sanoi. Laineesta oikealle panelistit Anniina Peltola, Jari Kesäniemi, Anna Ekström ja Antti-Jussi Vahteala

Millainen kunta menestyy, miten nuoret kuntajohtajat näkevät kuntiensa pärjäämismahdollisuudet – siinä kysymyksiä jotka puhuttivat nuorten johtajien paneelikeskustelussa Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkoiltana.

Yhden nyrkkisääntövaihtoehdon tulevaisuuden mahdollisuuksien arviointiin esitteli Haapaveden kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala.

Se on hauva-vauvaindeksi.

– On mentävä paikalliseen kauppaan metrimitta mukana ja mitattava ensin kissojen ja koirien ruokahyllyn pituus ja sitten lastenruokahyllyn pituus. Jos eläinruokahylly on pidempi, kyseessä on menneisyyden kunta, jos lastenruokahylly on pidempi, kyseessä on tulevaisuuden kunta.

Kempeleen kunnanjohtajan Tuomas Lohen isännöimässä paneelissa teemalla Tulevaisuuden kunta – mitä se on ja miten se rakennetaan? Vahtealan kanssa keskustelivat Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine, Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola, kesk., Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi ja Vehmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Ekström, kesk.

Panelistien edustamien kuntien elinvoimamahdollisuudet vaihtelivat suuresti. Laine kertoi Inarin kilpailevan turismissa Pariisin kaltaisten jättiläisten sarjassa ja kuntalaisten nauttivan kunnan vetovoiman ansiosta kylpylän, keilahallin ja kansainvälisen tason ravintoloiden iloista.

– Olemme tuotteistaneet pimeyden, tyhjyyden ja kylmyyden, Laine viittasi Inarin menestyksen salaisuuksiin.

Vehmaalla iloitaan hirsikouluhankkeesta ja suunnitellaan junradan sähköistämista. Iitti toivoo lisävauhtia kansainvälisestä moottoriradasta.

Forssassa satsataan kulttuuriin ja sen osana liikuntaan. Kaupunki panostaa kuntalaista kohden kolminkertaisesti keskiarvon verran euroja per kuntalainen liikuntamahdollisuuksiin, Jari Kesäniemi kertoi.

Toisaalta Forssassa tuntuu leikkaustoiminnan kapeneminen päivystyslain uudistuksen seurauksena.

Ylipäätään sote-asiat ovat pinnalla monessa paikassa.

– Olen ollut tekemässä sote-uudistusta 13 vuotta kolmen hallituksen aikana, entinen sote-johtaja Kesäniemi sanoi.

– Toivon että päästäisiin asteittain eteenpäin ja mittarina olisi vaikuttavuus eikä olisi vain poliittinen kompromissi joka ohjaa kaikkea.

Riittääkö maakunnan kantokyky?

Inarissa on panostettu perusterveydenhuoltoon ja palvelut pystytään tuottamaan itse, Toni K. Laine sanoi. Häntä kuitenkin arveluttaa uudistuksen tuoma muutos.

– Lapissa ei rahat yksinkertaisesti riitä maakunnalla. Jos me olemme tehneet jotain hyvin, kanavoituuko se maakuntaa, on keskeinen kysymys. Suuri huoli on että päätösvalta karkaa täysin. Maakunnassa on fakta että valta keskittyy kaupunkialueelle. Maakunnan kantokyvystä olemme todella huolissaan, kun kuitenkin kuntana olimme yksi vahvimpia Suomessa.

Iitissä palvelut on jo toistakymmentä vuotta järjestänyt alueen kuntayhtymä, eikä sote-uudistus tunnu mullistuksena, vaan kunta on elänyt uudistuksen maailmassa jo valmiiksi, Annina Peltola sanoi.

Ylipäätään Peltola toivoi että uudistukseen uskottaisiin.

– Uskon että Suomessa terve järki voittaa. Miksi päättäjät tekisivät jotain typerämpää?

Muutos viestittävä rehellisesti

Uskottavuuden vuoksi sote-uudistus on saatava maaliin myös Vahtealan mielestä.

Käytännön pulmista kuntien pähkäilyä sote-kiinteistöjensä kanssa Vahteala ymmärtää hyvin. Useat kunnat ovat ratkaisseet maakunta-uudistuksessa maakunnalle siirtyvien kiinteistöjen ja palvelujen tilannetta myymällä kiinteistöjä ja ulkoistamalla palveluja.

– Kaupanteko on ymmärrettävää, jos kolmen vuoden päästä emme enää saa itse päättää siitä mitä nyt omistamme.

Runsaasti muitakin kiinteistöjä kuin sote-kiinteistöjä on siirtymässä maakunnille uudistuksessa. Anna Ekström pohti paneelissa, voisiko maakunta kartoittaa alueen käyttökelpoisia tyhjiä liikehuoneistoja logistiikan käyttöön, jolloin mahdollisuudet viedä yritystoimintaa maaseudulle kohenisivat, ja mahdollisesti  ja osoittaa niitä yritystoimintaan ja pienyrittäjien käyttöön.

Jari Kesäniemi toivoi rehellisyyttä uudistuksen vaikutuksista kertomiseen. Hänen mukaansa esimerkiksi sen kertomisessa on parannettavaa, että moni asia tulee todella muuttumaan uudistuksen takia.

– Tietoa on jopa liikaa, kyse on siitä miten se filtteröidään. Olisi reilua kertoa kuntalaiselle suoraan, mitkä asiat tulevat muuttumaan.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*