Kuva: Metropolia
Maahanmuuttajia koulutetaan yrittäjiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Jos hallitus haluaa vauhdittaa talouskasvua edelleen, seuraava askel on työvoimapulan ratkaiseminen koulutuksella ja työperäisen maahanmuuton esteiden poistamisella, lähettää terveisensä hallituksen budjettiriiheen Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen, kok. Budjettiriihi alkoi tiistaina.

Pakarinen nostaa esiin samalla maassa jo olevien maahanmuuttajien työllisyyden. Myös Kuntatyönantajat nostivat maanantaina vierasperäisen työvoiman tarpeen esille omissa terveisissään budjettiriihelle.

Pakarinen osuu kahteen hallituksessa vaikeaksi koettuun aiheeseen. Resurssijako pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä on keskustalle herkkä asia, ja maahanmuuttopolitiikka sinisille.

Pääkaupunkiseudulla erityispiirre

Pakarinen vetoaa hallitukseen, että se tunnustaisi pääkaupunkiseudun erityispiirteen asiassa. Hän uskoo, että Helsinki ja hallitus voisivat saada yhdessä aikaan ehkä jopa ratkaisun piinaavaan työvoimapulaan.

– Helsinki panostaa siihen, että maahanmuuttajaväestö koulutetaan ja heille mahdollistetaan pääsy työmarkkinoille. Kannamme tässä vastuuta koko valtakunnan työvoimapotentiaalista, Pakarinen sanoo.

– Resursseja kannattaa kohdistaa sinne, missä ihmisillä on tosiasiallinen mahdollisuus työllistyä. Helsingissä työikäisen väestön määrä kasvaa ja tarvitaan työvoimaa, mutta myös tukea uusien tulokkaiden kouluttamiseen.

Hän muistuttaa, että vaikka työllisyys on Helsingissä selvästi parantunut, vieraskielisten työttömyysaste on kuitenkin kantasuomalaisiin verrattuna kaksinkertainen. Samaan aikaan yritykset kertovat työvoimapulasta.

– Työllistämisen vaikeudet varjostavat hyvää kehitystä, ja kasvu uhkaa tyssätä työvoimapulaan, toteaa Pakarinen.

Vieraskielisten osuus kasvaa selvästi

Helsingin vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan jopa Joensuun kaupungin asukasluvun verran vuoteen 2030 mennessä. Asukasmäärästä olisi silloin 23 prosenttia vieraskielisiä, ja pääosa kasvusta tulisi vieraskielisistä. Vuoden 2016 lopussa työn ja koulutuksen ulkopuolella oli kuitenkin vieraskielisistä 25–64-vuotiaista 24 prosenttia, kun kotimaankielisillä vastaava osuus oli reilu kolme prosenttia.

– Meillä ei ole varaa haaskata joka viidennen helsinkiläisen kykyjä. Koulutus on kaikilla mittareilla paras tie työllistymiseen. Olemmekin vastikään laatineet maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman, jonka toteuttamisella meillä on hyvät mahdollisuudet edistää sitä, että kaikkien lasten, nuorten ja aikuisten potentiaali toteutuu, sanoo Pakarinen.

Väestön moninaisuus näkyy arjessa

Pakarisen mukaan väestön moninaisuus näkyy parhaiten helsinkiläisissä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa erilaiset kielet, uskonnot ja kulttuurit elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa. Siellä ratkaistaan myös kaikki moninaisuuteen liittyvät haasteet.

Pakarisen ulostulon voi nähdä osana samaa kokonaisuutta kuin pormestari Jan Vapaavuoreen, kok., henkilöitynyt taistelu maakunta- ja sote-uudistusta vastaan. Luodaan paineita, että kokoomus ei taipuisi hallituskumppaneiden tärkeiden asioiden taakse.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*