Helsinki porskuttaa, muilla vaikeaa – Kuntaliitto: Kuntatalouden kriisi jatkuu, vaikka tulos ei ollutkaan pelätyn kaltainen
Kuntatalouteen vaikutti myös sote-uudistuksen viivästyminen sen aiheuttamat kuntien omat toimet sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. - Kun sote-uudistus ei toteutunut, oli pakko toteuttaa pitkään lykätyt toimeniteet, sanoo Kuntalitton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Vuodesta 2019 ei sittenkään tullut mittaushistorian huonointa kuntatalouden vuotta, käy ilmi Kuntaliiton analysoimista kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoista.
Kuntaliiton mukaan kuntatalouden tilanne ei ole kokonaisuutena niin paha, kuin syksyllä ennustetiin. Negatiivisen tuloksen pelättiin painuvan 900 miljoonaan euroon, mutta lopulta tilikauden tulos jäi 200 miljoonaa euroa miinukselle.
– Tulos ei onneksi historian huonoin. Vuonna 2012 on ollut vielä huonompi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoi tilinpäätöstietoja esitelleessä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Huonolta näyttää silti. Vain Helsingillä menee taloudellisesti hyvin. Sen tulos on lähes 400 miljoonaa euroa plussalla. Muut isot kaupungit tekivät selvästi negatiivisen tuloksen, ja pienemmistäkin plussalle jääneistä kaupungeista kaikki paransivat tulostaan kertaluonteisilla myyntivoitoilla.
Aiempi ajattelu, että huonot tulokseet koskevat muuttotappiokuntia tai ikääntymisestä kärsiviä tai teollisuuden hiljenemisestä kärsiviä kuntia, ei enää päde kuten ennen.
Kuntaliiton mukaan tulokset näyttävätkin uudella tavalla kahtiajakautuneen kuntakentän.
– Menestyjien sarjassa on oikeastaan enää Helsinki yksin. Se on aika surkea tilanne.
– Kuntatalouden osalta Suomi näyttää jakautuneen kahtia linjassa Helsinki ja muu Suomi. Tilanne on kokonaisuuden kannalta kestämätön, Minna Karhunen sanoo.
Heikon taloustilanteen taustalla on useita tekijöitä: Toimintamenot kasvaneet 3,0 prosenttia. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia.
Investoinnit kasvoivat 8,7 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät investoivat vuonna 2019 yhteensä 5,25 miljardilla, mikä on 400 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2018.
investointipainetta lisäsi kaupunkiseutujen kasvu.
– 20 suurinta kaupunkia kattaa 60 prosenttia koko investointisummasta, Minna Karhunen sanoi.
Kuntien ja kuntayhtymien käyttötulot eivät riittäneet kattamaa kasvaneita investointimenoja vaan investointimenot katettiin pääosin lainarahalla. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat viime vuonna lisälainaa peräti 2,4 miljardia euroa.
Vuonna 2019 investoinneista 50 prosenttia rahoitettiin lainanotolla, omaisuuden myynnillä tai kassavaroja vähentämällä, sanoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Mikko Mehtonen.
– Todennäköisesti lainaa otettu verotulojen väliaikaisen notkahduksen paikkaamiseen.
Valtionosuusleikkaukset vaikuttivat
Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan viime vuoden taulouslukujen taustalla vaikuttaa myös moni Sipilän hallituksen valtionosuuksiin tekemä leikkaus.
– Erityisesti indeksijäädytys, joka kohdistui vuoteen 2019, tuli suuri kustannustenjaon tarkistus, joka oli negatiivinen.
– Oli onni, että valtionosuuksia korjattiin loppuvuodesta ja ne hieman kasvoivat, mutta vuodelta 2019 puuttuu hyvin paljon normaalia lakisääteistä rahaa, joka olisi kuulunut kunnille.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistutti, että kunnat tehneet merkittävästi toimenpiteitä talouslukujen parantamiseksi.
– Niiden ansiosta luvut eivät ole tämän pahempia.
Reinan mukaan hallituskautta eteenpäin katsoessa kuntatalouden alijäämä näyttää jakuvan.
– Tilanne on todella kriittinen, Reina sanoi.
Kuntatalouden vaaran vuodet jatkuvat. Satunnaismuuttujat jonkun verran tilannetta kuntatalousohjelman arvioista kohensivat, mutta iso kuva oletetun kaltainen. Valoa tunnelin päässä ei juuri näy. Nyt tarvitaan iso joukko sopeuttavia toimia – valtiolta ja kunnilta. @Kuntaliitto https://t.co/iV0lgatdjA
— Timo Reina (@TimoReina) February 5, 2020
Katso Minna Karhusen haastattelu: Kuntaliitto haluaa verotukseen ennakoitavuutta:
