Kuva: Kari Långsjö
Kuntapolitiikan tulevaisuutta pohdittiin vakavasti mutta myös iloisesti.

– Väitän, että tulevaisuudessa kuntapäättäjiä haastaa se, että on löydettävä uudet tavat luoda hyvinvointipalveluja ja tehdä uudenlaista kuntaa. Uskon että se johtaa jopa kuntaliitoksiin, sanoi Kangasalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hanna Laine, sd., Kuntamarkkinoiden Mikä haastaa kuntapäättäjää –paneelin puheenvuorossaan.

Laine viittasi maakunta- ja sote-uudistukseen, jossa kunnilta lähtee sote-vastuu mutta niille jää vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Laineen puheenvuoro oli osa yleisön joukosta esitettyjä väitteitä, joilla keskusteluun pistettiin vauhtia ja tuotiin uutta näkökulmaa.

Keskustelijoina olivat kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen ja kuntakonsultointiyhtiö Perlaconin hallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, joka on myös Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.).

Ministeri Vehviläinen kehotti siirtämään liitosasian syrjään ja sen sijaan pohtimaan, miten tärkeää yhteistyötä voisi tehdä joustavasti ja moneen suuntaan, niin yritysten kuin järjestöjen kesken.

Jenni Airaksinen uskoo, että kuntarakenteessa tullaan näkemään muutoksia maakunta- ja sote-uudistuksesta huolimatta, koska väestö keskittyy yhä harvempiin pisteisiin Suomen kartalla.

– Kaikkein suurin hyödyntämätön voimavara ovat kuntalaiset. Pitää osata kutsua heitä ratkaisemaan ongelmia, Airaksinen painotti.

– Pitää puhua kulttuurikysymyksestä: millaisella kulttuurilla saadaan eläviä paikallisyhteisöjä.

Eero Laesterä arvioi, että kuntaliitoksia ei tule, koska uudistuksen rahoitusmalli näyttää sementoivan kuntien tulot ja menot.

– Poliittiset päätöksentekijät ovat huonoja tekemään kuntaliitoksia, Laesterä lisäsi ja viittasi siihen että jo tehdyissä kuntaliitoksissa ei kaikkia tehoja liitoksesta ole otettu irti, vaan kunnat ovat halunneet sinnikkäästi pitää omista palvelupisteistään kiinni.

Laesterä suhtautui myös pessimistisesti pienten kuntien selviämismahdollisuuksiin talouspaineiden takia. Tuore esimerkki on kuntien verotuloennusteiden muuttuminen radikaalisti juuri, kun kunnissa ollaan miettimässä tulevan vuoden talousarvioita.

Verotulotuotto on muodostumassa 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin aluksi arvioitiin.

– Tämä on asettanut monen kunnan talousjohtajan aika hankalaan asemaan, Laesterä sanoi.

Johanna Luukkosen mukaan jokaisen kunnan on mietittävä, miten se pysyy vauhdissa mukana ja miten se osallistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Laitilassa on lähdetty jo liikkeelle kaupungin oman työterveysyhtiön muodossa.

– Aiomme olla mukana markkinoilla. Näitä keinoja jokaisen kunnan täytyy miettiä, miten se tulevaisuuden haaste tullaan taittamaan, Luukkonen sanoi.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Olen puhunut erillislaista, “Lex Rautavaarasta” vuodesta 2011. Laki ottaisi huomioon kunnan pitkät etäisyydet ja harvan asutuksen. Erillislaki tähtäisi lähipalvelujen turvaamiseen jokaiselle kuta kuinkin tasavertaiselta pohjalta. Pohjimmiltaan kysymys on perustuslain toteutumisesta ja kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Kun nyt pohditaan Sote- ja Maku-uudistusten sekä Valinnanvapauslain hallintoa ja palveluita, yhtä lailla tärkeää on tarkastella palveluita yhteiskunnallisen janan toisessa päässä. Sen ei luulisi olevan mahdotonta, jos yhdenvertaisuus merkitsee jotakin päättäjille. Kyllä Jämpti on niin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*