Kunnat ovat käyttäneet koronatukea muun muassa etäopetuksesta tulleisiin kustannuksiin.

Ovatko kunnat saaneet liian nopeasti ja liikaa koronatukia? Meneekö kunnilla nyt aiempaa paremmin koronatukien ansiosta?

Tätä mieltä on Tehyn ekonomisti Ralf Sund. Hän kirjoitti blogissaan viime viikolla, että kuntien tilanne on kohenemassa edeltäviin vuosiin verrattuna ja että syynä tähän ovat valtion mittavat tukitoimet.

Hän viittasi valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmaan.

– Karkeiden lukujen perusteella näyttää siltä, että korona on kuntataloudelle ollut enemmän etu kuin haitta. Koronavuoden 2020 vuosikate on tuplasti enemmän kuin viimeisen ”normaalin” vuoden vuosikate. Myös vuosi 2021 näyttäisi olevan taloudellisesti kunnille kohtuullinen, Sundman kirjoittaa.

Hän ei kiistä, etteikö kuntien taloustilanne ole hankala. Mutta koronaepidemia ei hänen mielestään ole heikentänyt kuntien taloutta. Kuntien talousongelmat ovat koronasta riippumattomia.

– Siellä täällä kuntakentässä tehdään säästötoimia ja lomautuksia. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että säästö- ja lomautusintoa on siivittänyt helppo peruste: korona. Perustelu on muuten ihan hyvä, mutta se ei pidä paikkaansa. Siinä on yksi pulma: ei pidä yhtä faktojen kanssa. On käynyt niin kuin useasti, että fakta pilaa hyvän tarinan.

Sund esitti näkemyksiään loppuviikosta myös MTV3:n aamulähetyksessä. Hänelle oli vastaamassa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Karhunen huomautti, että koska kunnat saivat välittömästi tukea, velkaantuminen ja kriisiytyminen vältettiin.

Tuki on toiminut Karhusen mielestä kuten piti, sillä valtion leveämmät hartiat ovat olleet ottamassa iskua vastaan.

Hän muistutti, että kunnat eivät kylve rahassa. Valtionosuuksia on vähennetty kunnilta miljardeilla euroilla. Ja euroja tarvitaan esimerkiksi erittäin heikossa asemassa olevien ihmisten tukemiseen, jota voidaan tehdä myös koronatuella.

Kansalaisten perustarpeisiin

Ylen ykkösaamussa puolestaan kysyttiin maanantaina, onko oikein, jos esimerkiksi Tohmajärvi saa koronatukea valtionosuuslisäyksenä reilut 500 000, kun kunnassa hädin tuskin on koronatapauksia.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen huomauttaa, että kunnat ovat saaneet koronatukea valtionosuusprosentin mukaan.

– Valtio korvaa vain neljänneksen kuntien menoista. Menikö raha turhaan, jos koronatuen takia esimerkiksi prosenttiluku on 25:n sijaan 26? Lehtonen huomauttaa.

Hän siteeraa Ylellä asiaa kommentoinutta valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaa Johannes Koskista, joka huomautti ylimääräisen rahoituksen menevän joka tapauksessa kansalaisten perustarpeisiin.

Lehtonen on kommentoinut tilannetta myös Twitterissä.

 

Tuki on riski, jos päätöksiä sen takia lykätään

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa, että kun tukipäätöksiä tehtiin keväällä, kukaan ei tiennyt tulevasta. Tukirahoja jaettiin monenlaisilla perusteilla, mikä hänen mielestään oli hyvä linja.

Kohdistaminen ei ole ollut helppoa. Esimerkiksi HSL:llä (Helsingin seudun liikenne) on ollut huomattavasti suuremmat menetykset kuin mitä sen tuki on ollut.

Kuntien ei tarvitse raportoida koronatukien käyttöä. Se ei olisikaan helppo tehtävä, sillä iso osa menetyksistä on tulojen menetystä, siis esimerkiksi hitaampaa verojen kertymistä.

Joiltakin kunnilta tosin pyydettiin aiemmin syksyllä lisätietoja koronatukien käytöstä.

Selvityspyyntöjä rapsahti esimerkiksi tilanteissa, joissa lomautettiin opetusalan henkilöstöä. Valtio myönsi kunnille tukea etäopetuksesta tulleisiin kustannuksiin eikä avustusta saa käyttää, jos lomautukset ovat päällä.

Esimerkiksi Lappajärvi perui opettajien lomautukset koronatuen saatuaan, samoin toimi Nousiainen.

– Ensi vuoden 1,7 miljardin euron tuki jaetaan toteutuneiden kustannusten perusteella, Punakallio sanoo.

Mutta onko olemassa riski, että osa kunnista lykkää saamansa tuen takia välttämättömiä säästöjä?

– On. Ylimääräistä tukea – jos sitä joillakin kunnilla ylipäätään on – saaneet kunnat ovat todennäköisesti pieniä. On riski, jos kunta jättää nyt esimerkiksi tärkeän yhteistyön aloittamatta.

– Toisaalta julkisessa päätöksenteossa on aina riskinsä, mutta asioista päättämässä ovat ihmiset, jotka kuntalaiset ovat päättäjiksi valinneet.

Punakallion mielestä on tärkeää, että asiantuntijat pystyvät välittämään päätöksentekoon tietoa kuntatalouden näkymistä. Ja samalla muistuttamaan, että nyt on kyseessä väliaikainenvuosi.

– Päättäjien on katsottava tulevaisuuteen ja nähtävä realistisesti, mihin kunnalla on varaa.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*