Kouluinvestoinnit mietittyävät monessa kunnassa. Kuvassa Manner-Suomen pienimmän kunnan Luhangan uutta koulua rakentamassa Risto Nurminen talvella 2017.

Kunnilla on käsissään valtavia haasteita, mutta toisaalta myös panoksia, jotka nerokkaasti suuntaamalla voidaan saada paljon hyvää aikaan, sanoo kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Siksi investoimisen vaikuttavuuden ajattelu yhdessä olisi hyödyllistä kunnille – kuten myös muille julkisille ja yksityisille instituutioille.

Vaikuttavuuden perusteellisessa ajattelussa investoinnin kantavana ajatuksena on velvoitteen toteuttamisen tai minimitavoitteen sijaan maksimaalinen myönteinen vaikutus ihmisen elämään – ja myös kunnan tulevaisuuteen, Airaksinen kuvailee.

– Väitän, että meillä olisi vielä hiukan järkevämmin kohdistaa tiettyjä panostuksia.

– Kaikki keinot, joissa ajatellaan vaikuttavuuden kannalta, eikä velvoitteen toteuttamisen tai minimitavoitteen kautta, joka ikisestä asiasta on hyötyä, Airaksinen painottaa.

Käytännössä vaikuttavuuden pohtiminen on esimerkiksi sitä, että kun mietitään kouluinvestointia, perataan sen taustalla oleva motiivi perusteellisesti. Eli investoinnin motiivi on jotain laajempaa kuin esimerkiksi se, että koulu on homeessa, joten tarvitaan uusi koulu.

– On mietittävä väestökehityksen ja elinvoimakehityksen näkökulmasta, mihin se uusi koulu pitäisi laittaa, mitä muuta siinä pitäisi sijaita, millaista muunneltavuutta siinä tulee? Miten tulkitaan investoinnin merkitys koko alueeseen tai kylään tai kuntaan?

– Jos vaikka keksitään tapa, jolla saadaan 60 prosenttia enemmän nuoria pysymään koulupolulla, ja jos se tapa saadaan skaalattua, se tarkoittaa massiivisia yhteiskunnallisia säästöjä, massiivisen paljon vähemmän inhimillistä kärsimystä.

Rahoitusta yhteisöön positiivisesti vaikuttaville hankkeille

Jenni Airaksinen on mukana Kuntarahoituksen lanseeraaman yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmässä.

Tuote on tarkoitettu yhteiskunnallisen erityisen vaikuttavien ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottavien hankkeiden rahoitukseen. Tavoitteena on laskea kuluvan vuoden aikana liikkeeseen 500 miljoonan euron yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina eli social bond, jolla hankkeet rahoitetaan.

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat.

– Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus, sanoo Päivi Petäjäniemi, joka vastaa Kuntarahoituksessa yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä.

Kuntarahoituksen aiemmin lanseeraama vastuullinen rahoitus, vihreä rahoitus, on ollut menestys.

– Sitä kautta nousi se, että halutaan lähteä rajaamaan asiakkaille yhteiskunnallista rahoitusta, että vielä enemmän voidaan nostaa asiakkaiden hienoja hankkeita ehkä enemmän näkyville ja päästään kertomaan, mitä positiivia vaikutuksia näillä hankkeilla on ollut ympäristöön ja yhteisöönsä, Petäjäniemi sanoo Kuntalehdelle.

Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista.

– Yhteiskunnallisen rahoituksen portfolioon valittavat hankkeet arvioidaan kuitenkin vaikutukseltaan erityisen laaja-alaisiksi ja yhteisöönsä positiivisesti vaikuttaviksi. Hankkeiden yhteiskunnallisista vaikutuksista raportoidaan sijoittajille vuosittain, Petäjäniemi sanoo.

Ratkaistaanko pulmia mahdollisimmaan vaikuttavasti?

Ulkopuolisen arvion liikkeeseen laskettavan social bondin viitekehyksestä on antanut arvostettu kansainvälinen vastuullisuusluokittaja ISS ESG. Se arvioi viitekehykseen kuuluvien hankkeiden edistävän merkittävästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat Airaksisen ja Petäjäniemen lisäksi toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä.

Vastuullisuus on trendikästä, mutta Airaksisen mukaan vastuullisuuskehityksen ja esimerkiksi vaikuttavan sijoittamisen ajattelutavassa on oikeasti paljon mahdollisuuksia kunnille.

– Meillä on isoja varallisuuksia, mutta ollaanko me varmoja siitä, että ratkaistaan erilaisia pulmia mahdollisimman vaikuttavasti.

– Itseäni kiinnostaa se, miten kunnat ajattelee, minkälaisia ongelmia näillä investoinneilla ratkaisee. Ja toisaalta miten mieltää laajan hyvinvointivaikutuksen, joka erilaisilla asioilla on, Jenni Airaksinen sanoo.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Valtion tulisi toimittaa kunnille SoTe-uudistuksen rahoitusratkaisu pikaisesti. Kunnissa kasvaa huoli siitä, etteivät kunnat pysty suunnittelemaan toimintaansa eikä kuntatalouttansa löysässä hirressä. Rahoituksen vaikutukset on avattava valmistelussa kuntakohtaisesti ennen päätöksentekoa ja rahoituksen perusteluiden on oltava julkisia kaikilta osin sekä saatavilla avoimesti.

    SoTe-uudistus on tehtävä kuntalähtöisesti ja kuntalaisten lähipalvelut edellä. Valtion tehtävänä on varmistaa palveluiden toteuttamiselle riittävä rahoitus. Näin saadaan maaliin Perusterveydenhoidon kunnianpalautus.

  2. Elinkeinopoliittiset unelmaprojektit pitäisi lopettaa ja nekin rahat kohdentaa esimerkiksi juuri kouluihin sekä perheiden hyvinvointiin. Täällä Kotkassa hukattiin 5 vuotta aikaa ja miljoonia euroja kaupungin rahaa, kun satamaan puuhattiin kansainvälistä megaluokan outlet-keskusta.
    Outletin arkun päälle ollaan vielä lapioimassa multaa, kun täydessä tohinassa on jo seuraava hanke: 25 miljoonaa euroa kunnan rahaa nielevä tapahtumakeskus.

  3. Tuo 500.000 euroa on pieni summa jaettavaksi kuntien kesken. Yleensä kaikki hankkeet maksavat paljon.

  4. Kim Soares. Oikein hyvä kommentti. Näinhän se paljolti menee. Isoa ja komeaa. Mutta tulevaisuuden investointia ovat myös koulut, kirjastot, lasten ja perheiden palvelut. Itse olen esittänyt peruspalvelujen kunnianpalautusta. Siihen saattaa kyllä pakottaa ainakin osittain työvoimapula, esim. sosiaalityöntekijöistä ja varhaiskasvattajista. Resurssilisäystä, palkannostoa?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*