Yli sata kuntaa tai kuntien yhteisöä käy parhaillaan yt-neuvotteluja säästääkseen henkilöstömenoista. Tiedot on koonnut ammattiliitto JHL.

Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana yt-neuvotteluja on käynyt 62 peruskuntaa, yhdeksän koulutuskuntayhtymää, yksi seurakunta, viisi sosiaali- ja terveyskuntayhtymää tai vastaavaa, kolme sairaanhoitopiiriä, yksi erityishuoltopiiri, kolme kuntataustaista osakeyhtiötä ja yksi energialaitos, ilmenee JHL:n tiedoista.

JHL:n mukaan edelliseen vuoteen verrattuna yt-neuvotteluja henkilöstösäästöistä on käyty edelliseen vuoteen verrattuna useammin koulutuskuntayhtymissä.

Seitsemäntoista kuntaa tai alan yhteisöä on tänä vuonna sanonut irti henkilöstöä. Yhteensä irtisanottuja on noin 250.

Suurimpia irtisanojia ovat JHL:n mukaan olleet Kirkkonummi (26), Kouvola (37), Jämsä (17), Loimaa (15), Turun Seudun Rakennustekniikka Oy (21), Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu (18), Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä (20) ja Etelä-Savon Koulutus Oy (22).

Myös lomautuksilla on kerätty säästöjä. Suurimmat lomautukset ovat koskeneet yli 2000 henkeä.

KT on arvioinut alkuvuodesta, että nelisenkymmentä kuntaa tai kuntayhteisöä turvautuu lomautuksiin ja että ne koskisivat 30 000 työntekijää.

Luvut voivat muuttua, jos henkilöstökuluista tai ja muualta löytyy vaihtoehtoisia säästökohteita.

Valtaosassa kuntia irtisanomisilta on säästytty muun muassa suurten säästöpakettien, eläköitymisten ja lomarahavaihtojen avulla, JHL toteaa tiedotteessaan.

– On myönteistä huomata että myös JHL toteaa, että lomautuksille ja irtisanomisille on vaihtoehtoja, kommentoi Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen.

– KT:n selvitysten perusteella suurimmat säästöt saavutetaan toimintoja tehostamalla ja uudelleen järjestämällä, hyödyntämällä luonnollista poistumaa eli eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön käyttöä jne.

KT päivittää omat tietonsa loppuvuodesta 2014, kun kuntien talousarviot valmistuvat ja niistä seuraavat henkilöstömenojen säästötarpeet, Heiskanen sanoo, ja toteaa, että JHL:n luvut ovat samansuuntaisia kuin KT:n tiedot vuodesta 2014.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Totuus on juuri näin. Kun raha on tiukassa jostakin on säästöt löydyttävä.
    Julkisen sektorin YT-ilmoituksista huolimatta palvelut pelaa edelleen koska kukaan meistä ei ole korvaamaton.
    Kunta ei voi irtisanoa palkanmaksajia(=kuntalaiset), tehdä rakenteellisia muutoksia koska aina joku älähtää tai vaatia tehoa lisää kun työntekijäjärjestöt menee lakkoon. Ei voi muuta kuin katsoa siellä peiliin ja tehdä se minkä voi: yhdistää ja jättää täyttämättä virkoja niin paljon kuin laki sallii.
    Onneksi irtisanottavilla mm. hoitoalan ihmisillä tulevaisuuden näkymät on hyvät- elinikäodotukset kasvaa jatkuvasti ja keskimäärin kansa vanhenee, joten SOTE-alalla töitä riittää. Ongelma onkin ehkä siinä ettei kunta-alan työntekijöitä kiinnosta vaihtaa työpaikkaa yksityiselle sektorille koska joutuu niin sanotusti vastaamaan oman työnsä tehokkuudesta tai joku toinen tuuppaa sivuun.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä