Arkistosta: Juhana Vartiainen pelkää sote-uudistusta – ”Tässä sälytetään koko maan kestävyysvajetta entistä enemmän helsinkiläisten maksettavaksi”
Helsingistä on muuttanut korona-aikana väkeä muualle Suomeen, mutta pormestari Juhana Vartiainen, kok., pitää sitä tilapäisenä ilmiönä. Helsingillä on hänen mukaansa edelleen vetovoimaa. - Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. Tulijoita on ihan riittävästi sekä valtakunnan sisältä että ulkomailta. Se näkyy asuntojen hinnoissa, koska kysyntä on kovaa. Kuva: Laura Oja
Kuntalehden verkkouutisoinnin joulutauon aikana julkaisemme valikoituja artikkeleja vuoden 2022 painetusta Kuntalehdestä. Tämä artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2022.
Aamuvirkku Juhana Vartiainen on herännyt jo neljältä. Helsingin pormestari on hoidellut heti herättyään Pohjola-Nordenin asioita, koska hän on järjestön hallituksen puheenjohtaja. Pohjoismainen yhteistyö on pitkään Tukholmassa asuneelle taloustieteilijälle tärkeää.
Vartiainen kertoo, että yleensä hän herää kuudelta ja menee nukkumaan puoli kymmeneltä.
Pienet päiväunetkin kuuluvat rutiineihin.
– Pormestarin työ on hyvin kiinnostava tehtävä, mutta koska tämä on erittäin vaativaa ja rasittavaa, pitää huolehtia oman elämän tasapainosta. Pitää nukkua riittävästi, urheilla riittävästi ja käyttää alkoholia hyvin kohtuullisesti. Ei tätä muuten jaksa, hän sanoo.
Kokoomuksen kansanedustajana ollut Vartiainen oli eduskunnassa ensin hallituspuolueen edustajana ja lopussa oppositiossa. Hän myöntää, että oppositiopuolueen kansanedustajana oli turhauttavaa, kun ei voinut samalla tavalla vaikuttaa.
– Pormestarina voi vaikuttaa todella paljon enemmän asioihin. Pormestari on yhtä aikaa virkamies ja poliitikko.
Pormestarilla on paljon samanlaista päätösvaltaa kuin toimitusjohtajalla.
– Helsingin laaja virkakoneisto on viime kädessä pormestarin johdossa. Tässä on yhtä aikaa kansliapäällikkö ja pääministeri, jos Helsinkiä ajattelee pienenä maana.
– Helsinki on kuitenkin viidennes koko kansantaloudesta, joten se on iso, hän vielä lisää.
Ratkaisuja lähiöille
Tällä kertaa pormestarin työpäivä aloitetaan kahvilassa hänen kotikaupunginosassaan Kruununhaassa. Hän on vaimonsa ja lukuisten muiden kanssa kahvilan omistajia.
Vartiaista moikkaillaan, tuttujakin näkyy.
Kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita hänestä.
– Minua tervehditään iloisesti, kun kävelen kaupungilla.
Pormestarin saattaa nähdä myös sauvakävelemässä tai pyöräilemässä eri kaupunginosissa tai jonottamassa muiden kaupunkilaisten kanssa koronarokotukseen.
Lapsena Vartiainen asui perheensä kanssa kolme vuotta Pariisissa, mutta valtaosan lapsuusvuosistaan hän vietti itäisessä lähiössä Kontulassa.
– Käyn usein lapsuudenmaisemissani ja paikallisessa ravintolassa syömässä shish kebabia tai maksavarrasta.
Vartiaisen mielestä Kontula on toimiva ja eloisa asuinalue, mutta hän myöntää, että kaupunginosalla on ongelmansa.
– Siellä on esimerkiksi huumekauppaa, joka toivottavasti onnistutaan pitämään kurissa ja johon pystytään reagoimaan.
Kaupunginosien eriarvoistumista pyritään torjumaan tällä valtuustokaudella voimakkaasti. Se on keskeisesti esillä kaupunkistrategiassa, Vartiainen muistuttaa.
Hän huomauttaa, että Helsingin tilanne on parempi kuin Tukholmassa ja monessa muussa isossa kaupungissa.
– Meillä on kaupunkiuudistusalueita, kuten Malminkartano-Kannelmäki. Sellaisilla alueilla, joissa tarpeita on, rahaa pannaan lisää erityisesti päiväkoteihin ja kouluihin. On myös pidettävä huolta hyvästä joukkoliikenteestä, että kaikkialle pääsee ja kaikkialta voi käydä töissä.
Vartiainen lisää vielä yhden oleellisen toimen, johon panostetaan lähivuosina.
– Haluamme kaupunkisuunnittelussa rakentaa kaikkialle kaikenlaisia asuntoja eli sekoitetaan eri asuntotyyppejä ja toivotaan, että pieni- ja suurituloisia kotitalouksia asuisi kaikkialla Helsingissä.
Hallitukselta ei tukea
Edellisellä pormestarilla Jan Vapaavuorella, kok., tuntui olevan tämän tästä sanaharkkaa maan hallituksen kanssa. Vartiainen sanoo, että hänen suhteensa hallitukseen ovat ”ihan korrektit”, mutta hän on kyllä karvaasti huomannut, että hallitukseen on vaikea vaikuttaa.
– Hallitus ei ole erityisen Helsinki-myönteinen.
Mitä kaikkea tämä lause tarkoittaa, on pitkä tarina.
Vartiaista rasittaa ennen kaikkea se, miten suhtaudutaan koronapandemian aiheuttamiin haittoihin.
– Helsinki on kärsinyt eniten taloudellisesti ja täällä on ollut eniten sairastuneita niin määrällisesti kuin suhteellisestikin, mutta silti Helsinkiä ei ole tuettu yhtä voimakkaasti kuin muita alueita.
SDP:stä kokoomukseen aikoinaan loikannut Vartiainen vakuuttaa, että hallituksen kokoonpanolla on merkitystä.
– Keskustalla on vaa’ankieliasema monessa kysymyksessä. Hallitushan ei olisi pystyssä ilman keskustaa, joka siksi on voinut sanella monia ehtoja.
Vartiaista ihmetyttävät keskustalaisen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen julkituomat päätökset lisätä aloituspaikkoja ja tutkintoja korkeakouluissa ympäri maata. Ministeri on perustellut päätöksiä osaajapulalla, yritysten tarpeilla – ja aluepolitiikalla.
– Korkeakoulupäätökset ovat omiaan hajauttamaan edelleen Suomen yliopistolaitosta, josta asiasta perillä olevat ovat sitä mieltä, että meillä on liikaa liian pieniä yksiköitä.
– Olisi tärkeämpää vahvistaa Helsingin yliopistoa ja Aalto-yliopistoa.
Helsinki-ymmärrystä ei ole hänen mielestään riittävästi yhdelläkään hallituspuolueella, ei edes vihreillä, joka on kokoomuksen jälkeen toiseksi suurin puolue Helsingin kaupunginvaltuustossa.
– Meillä on toivomisen varaa siinä, miten suhtaudutaan esimerkiksi pelastuskoulutuksen rahoitukseen täällä Helsingissä.
Helsinki kärsii Vartiaisen mukaan myös siitä, että työperäisen maahanmuuton helpottamisessa on edetty nihkeästi.
Pää pensaassa
Valtiovaltaan yritetään vaikuttaa myös yhdessä eri kaupunkien ja kuntien kanssa.
Vartiainen muistuttaa, että kaikki kaupungit, kunnat ja maakunnat vastustavat sitä suuntaa, johon maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on menossa.
Kuusi suurinta kaupunkia ja C21-ryhmä eli 21 suurinta kaupunkia ovat sitä mieltä, että uudistus pitää keskeyttää.
– Sen piti muka yksinkertaistaa maankäytön suunnittelua, mutta itse asiassa se monimutkaistaisi. Ylimääräistä byrokraattista kitkaa ei todellakaan tarvita, Vartiainen ihan kiihtyy.
Suurten kaupunkien mielestä MAL-sopimukset ovat toimineet hyvin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.
Suuret kaupungit ovat yhtä mieltä myös siitä, että työvoimapalveluiden siirto kunnille pitäisi tehdä eri tavalla kuin hallitus suunnittelee.
– Tässä hallitus panee päänsä pensaaseen eikä uskalla tehdä järkeviä ratkaisuja. Hallitus suunnittelee tekevänsä siirron liikkeenluovutuksena, jolloin organisaatiot siirtyisivät sellaisinaan, kaikkine ongelmineen. Parempi olisi siirtää vastuut ja rahat kunnille ja antaa meidän itse luoda organisaatiomme, Vartiainen sanoo.
Sote-uudistus ottaa
Koronapandemian kiristyksessä Helsingissäkin on pitänyt valmistautua suureen sote-uudistukseen.
Helsingissä aluevaaleja ei tarvinnut järjestää, koska kaupunginvaltuusto päättää samoista asioista kuin aluevaltuustot.
Pääkaupunki sai haluamansa eli saa jatkossakin järjestää itse lakisääteiset sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palvelut. Rahoitus tulee kuitenkin valtiolta, samaan tapaan kuin 21 hyvinvointialueellakin.
Helsingissä näiden toimintojen talous on eriytettävä kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä.
Ensi vuonna Helsingin kaupunki on taloudellisesti ainakin puolta pienempi kuin nyt, kun kaupungin sote- ja pelastustoimi toimii valtion rahoilla ja veroprosenttia leikataan reilusti. Nyt veroprosentti on 18, ensi vuonna mahdollisesti yli 12 prosenttiyksikköä pienempi.
Vastaavasti valtionverotusta kiristetään.
Uusi tilanne ei ole Vartiaisen mielestä ehkä valjennut kaikille helsinkiläisille.
– Meidän niihin palveluihin käyttämien rahojen pitää siis rajoittua siihen, mitä valtiolta saadaan.
Hän arvioi, että uudistus ottaa tällä ja ensi vuosikymmenellä Helsingiltä paljon enemmän kuin antaa.
– Tässä sälytetään koko maan kestävyysvajetta entistä enemmän helsinkiläisten maksettavaksi. Se rahavirta, jonka valtiovalta meiltä ottaa, on suurempi kuin se, minkä me saamme takaisin. Sote-uudistus kohtelee Helsinkiä huonosti.
Ylipäätään hyvinvointialueita on hänen mielestään liikaa, kun niitä on nyt 21.
– Määrä on täysin järjetön. Sopiva määrä olisi 5–12.
Huoli palveluista
Pormestari pelkää, että Helsingin sote-palvelut tulevat heikkenemään sote-uudistuksen rahoitusratkaisujen myötä.
– Siellä tulee olemaan pitkät jonot. Silloin moni helsinkiläinen keskiluokkainen kotitalous joutuu käytännössä käyttämään yksityisiä palveluja. Riskinä on, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä joutuu itse rahoittamaan terveyspalvelujaan erilaisilla yksityisillä vakuutuksilla.
Tämä ei ole hänestä poliittisesti kestävää.
– Samat helsinkiläiset rahoittavat verorahoillaan koko maan palveluita, mutta joutuvat sen lisäksi maksamaan omistaan itse.
Julkisten palveluiden järjestämisessä on hänen mielestään aina löydettävä paras tapa tuottaa palvelu
– eli halvemmalla. Se pitää olla selvää ilman sote-uudistustakin.
– Joskus tuottaja on yksityinen, joskus julkinen. Siihen pitää suhtautua täysin avoimin mielin. Meillä ei ole tässä varaa sen kummempaan ideologisuuteen.
Hoitajia palkittava
Soteen kuuluu oleellisesti sosiaalipalvelut eli esimerkiksi vanhustenhoito. Kaikkialla hoitopaikoissa henkilöstöpula on kova, niin myös Helsingissä.
– Valitettavasti Suomessa poliittisen järjestelmän tapa ratkoa näitä ongelmia on naurettava, Vartiainen puuskahtaa.
– On yhtä tyhjän kanssa, että säädetään lakeja mitoituksesta ja hoitoon pääsyn vähimmäisajoista. Eiväthän mitkään mitoitukset tai normit voi toteutua, jos meillä ei ole ihmisiä ja rahaa.
Helsinki tekee nyt Vartiaisen mukaan sen minkä voi. Kaupunki yrittää keksiä mahdollisimman paljon keinoja lieventää henkilöstöpulaa ilman, että talouden tasapainosta tingitään.
– Minun suuri oma strateginen näkemykseni on, että Helsingissä pitää muuten tehostaa taloudenpitoa, jotta me saamme liikkumavaraa eli rahaa siihen, että voimme esimerkiksi palkita hoitajia paremmin.
Helsingin taloudelliseen tehottomuuteen aiotaan käydä käsiksi. Pääkaupungin historian ensimmäiseksi pääekonomistiksi palkattu Mikko Kiesiläinen tekee sitä työtä. Aktiivivihreä toimi aiemmin ekonomistina Elinkeinoelämän keskusliitossa.
– Pääekonomistin tehtävänä on suojella helsinkiläisten taloutta, jotta me saamme meille kuuluvan palvelupaketin pienemmin kustannuksin. Helsinki on ollut vauras niin kauan, että kaupungissa ei ole riittävää painetta tehdä asioita tehokkaasti,
Vartiainen selittää.
Tehotonta toimintaa on jo tunnistettu. Työterveyden laatukilpailutus on jo ohjelmassa. Myös kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara voisi toimia nykyistäkin kustannustehokkaammin. On myös pantu merkille, että kouluruoka maksaa Helsingissä enemmän kuin Vantaalla ja Espoossa.
– Se ei tarkoita, että meillä olisi parempi kouluruoka, vaan meillä on tehotonta tuotantoa. Kouluruoan kustannukset ovat liian korkeat. Tai kun rakennamme uusia kiinteistöjä kasvatukseen ja koulutukseen, rakennuskustannuksemme ovat korkeimpia koko maassa. Aiomme pureutua siihen, miksi näin on. Kaikille kustannuseroille ei ole hyviä selityksiä.
Vartiainen uskoo, että kilpailuttamalla enemmän esimerkiksi kouluruoan tuotantoa voidaan alentaa kustannuksia ja keskittyä ydinpalveluihin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kasvatukseen.
Kaupunginvaltuuston joulun alla hyväksymässä kaupunkistrategiassa sanotaan, että valtuustokaudella tehdään rakenneuudistuksia, joilla tehostetaan kaupungin taloutta vähintään 50 miljoonalla eurolla.
– Tällaisilla uudistuksilla siihen tähdätään.
Helsinki kasvaa vain
Vaikka Vartiaisen piirtämä tulevaisuudenkuva Helsingin sotesta on synkkä, talouslukujen perusteella Helsingillä menee hyvin. Helsinki myös investoi rohkeasti ja velkaantuu lisää tällä valtuustokaudella.
– Me uskomme Helsingin edelleen kasvavan, Vartiainen sanoo.
Jos Helsingin talouden kasvu ja
väestönkasvu jatkuu, rohkea investointistrategia on hänestä perusteltu.
– Mutta kyllä tässä tietysti riskejä otetaan.
Rahaa uppoaa esimerkiksi Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan ja keskustan välille rakennettaviin siltoihin. Myös kiistelty Sörnäisten tunneli päätettiin rakentaa. Uusia asuintaloja ja koulujakin nousee joka puolelle kaupunkia.
Vaikka muuttotilastot ovat näyttäneet korona-aikana siltä, että Helsingistä valuu huolestuttavan paljon väkeä pois, Vartiainen vakuuttaa, että se on tilapäistä.
– Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. Tulijoita on ihan riittävästi sekä valtakunnan sisältä että ulkomailta. Se näkyy asuntojen hinnoissa, koska kysyntä on kovaa.
Hän muistuttaa, että kaupungistuminen on megatrendi.
– Kuten Osmo Soininvaara uudessa kirjassaan näyttää, puolet Suomen korkeakoulutetuista muuttaa jonnekin tänne pääkaupunkiseudulle. Nuoret koulutetut ihmiset viihtyvät kaupungeissa, koska niissä on kiva elää ja niissä on työ- ja opiskelumahdollisuuksia.
Helsingin ponnistelut keskittyvät Vartiaisen mukaan nyt siihen, että rakennetaan asuntoja niin paljon, että ihmisten muuttohalut pääkaupunkiin voivat toteutua.
– Pidetään huoli siitä, että täällä on hyvä olla – erityisesti nuorten perheiden.
Osa työkalupakkia on työsuhdeasuntojen lisääminen, mutta Var-
tiaisen mielestä on parempi maksaa ihmisille kunnon palkkaa, jotta he voivat itse valita asumisensa.
Riittävä etäisyys
Aika monet helsinkiläiset ovat viettäneet aikaa ja työskennelleet korona-aikana pitkiäkin aikoja mökeillä.
– Totta kai. Ihmiset saavat elää miten haluavat, kuittaa Vartiainen.
Vartiainen asuu vaimonsa kanssa kerrostaloasunnossa Liisankadun varrella ja omistaa sisartensa kanssa ison huonokuntoisen huvilan Päijänteen rannalla Padasjoella.
Hänen etätyöpaikkansa ei ole kuitenkaan kummassakaan, vaan pormestarin virka-asunnossa sadan metrin päässä kaupungintalolta.
– Siinä on riittävä etäisyys. Jos kaupunginvaltuuston kokous kestää joskus myöhään, voin kömpiä virka-asunnolle nukkumaan.
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2022.