Jyty ja JHL: Kunnat saamassa jättilaskun työllisyyspalveluiden uudistuksesta – arvioitu rahoitusvaje on noin 100 miljoonaa euroa
Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima vaatii, että työllisyyspalveluiden henkilöstön työrauha on turvattava isossa muutostilanteessa. Kuva: Ninni West
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL arvioi tiedotteessaan, että valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2025 uhkaa entisestään rapauttaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon toimintaa.
Kunnille tulee lisäkustannuksia, kun työllisyyspalvelut siirtyvät niiden hoidettavaksi. Rahoitusta uudistukselta puuttuu arviolta 100 miljoonaa, JHL arvioi.
Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien ja niiden muodostaminen yhteistoiminta-alueiden vastuulle vuoden 2025 alusta, jolloin noin 4 000 työntekijää siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen.
Samalla valtiovalta valmistelee kuntien valtionosuuksien jakoon uudistusta, jonka vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lisäksi JHL huomauttaa, että leikkauslinja ei muuta Suomen suuria ongelmia eli väestön ikääntymistä ja heikkoa tuottavuuden kasvua.
Ammattiliitto JHL kertoo tarjonneensa jo aiemmin leikkauksille reilumpia vaihtoehtoja, muun muassa Kela-korvausten noston perumista. Valtion tuloja JHL lisäisi oikeudenmukaisilla toimilla, muun muassa uudistamalla listaamattomien yritysten osinkoverotusta sekä kiristämällä pääomatulojen verotuksen progressiota.
Solidaarisuusveron alaraja tulisi palauttaa tasolle, jolla se oli vuonna 2023, JHL tiedottaa.
Lakisääteiset tehtävät turvattava
Ammattiliitto Jyty ry vaatii omassa tiedotteessaan, että hallituksen on turvattava työllisyyspalveluiden rahoitus kunnille täysimääräisesti.
Ammattiliitto ilmoittaa olevansa erittäin huolissaan työllisyyspalveluiden rahoituksen riittävyydestä ja vaatii hallitukselta päätöksiä kuntien rahoituksen turvaamiseksi.
Työllisyyspalveluiden siirron rahoituksessa ongelmana on, että kuntien valtionosuudet eivät kasva ensi vuonna TE-uudistusta vastaavalla summalla.
Arvioitu rahoitusvaje on noin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien talous on jo muutenkin heikko.
– Maan hallituksen on huomioitava työllisyyspalveluiden siirron rahoitus kunnille täysimääräisesti, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima vaatii.
– Rahoitusvajetta ei voi olla, jos halutaan, että työllisyyspalveluiden siirto onnistuu ja työllisyysluvuissa päästään kohti hallituksen tavoitteita, Voima lisää Jytyn tiedotteen mukaan.
Myös Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara korostaa tilanteen haastavuutta.
– Kuntien talous on jo ennestään hyvin tiukilla, ja säästötoimia on tehty laajasti kuntien kaikissa tehtävissä. Uhkana on, että hallitus leikkaa kuntien rahoitusta entisestään, jolloin kuntien mahdollisuus huolehtia lakisääteisistä tehtävistään, kuten työllisyyspalveluista, on vakavasti uhattuna, Maarianvaara sanoo.
Työttömyys lisääntyy
Työttömyys Suomessa on kasvanut, ja työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa jo 306 000, joka on 27 200 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan ja 12 700 enemmän kuin edellisessä kuussa.
– Kaikkein kalliimmiksi kunnille tulevat pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Suurin ongelma työllistymisessä on koulutuksen puute, jota hallituksen koulutusleikkaukset eivät ainakaan korjaa. Myös työllisyyspalveluiden henkilöstön työrauha on turvattava isossa muutostilanteessa, jotta työntekijät pystyvät keskittymään omaan työhönsä, Voima huomauttaa.
Lue myös:
Lait työllisyyspalveluiden uudistuksesta hyväksyttiin 1.3.2023. Siis Marinin hallituksen toimesta. Millaisin rahoituskustannuksin ja -laskelmin asia tuolloin valmisteltiin? Kävikö yhtä köpelösti kuin sote-uudistuksen kustannuslaskelmissa.
Veroja korottamalla ei talouskasvua saada aikaan. Suomen talous ei ole kasvanut viimeisen 16 vuoden aikana. Sinä aikana on kaikki nykyiset eduskuntapuolueet olleet hallituksessa, liike nyt likuunottamatta. Muiden pohjoismaiden taloudet ovat kasvaneet reippaasti. Suomessa on julkinen sektori 700000 henkilöä EU alueen suurin verrattuna bruttokansantuotteeseen.