”Kainuusta on tullut koko Suomen kansantalouden veturi” – Kuntajohtajat iloitsevat Kainuun talouskasvusta
Markkinakatu on Kajaanin perinteinen kesätapahtuma, joka toteutetaan Kajaanin Runoviikon yhteydessä heinäkuussa. Kuva: Kajaanin kaupunki, Kuvakeskus Hynninen
Leena Hirvonen, teksti
Vuosien 2015 ja 2025 välillä Kainuun bruttokansantuote kasvaa Suomen maakunnista voimakkaimmin – OP-ryhmän mukaan jopa 24 prosenttia, kun koko Suomen kasvu on jäämässä noin 11 prosenttiin. Ennusteen mukaan Kainuun investointinäkymät ovat tällä hetkellä erittäin myönteiset.
Maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen on tilanteesta avoimen ilahtunut ja myöntää, että kehitys on tulosta sinnikkäästä ja suunnitelmallisesta työstä jokaisella sektorilla matkailumarkkinoinnista korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä mutkattomaan yhteistyöhön ja politiikkaan.
– Kainuusta on jo tullut koko Suomen veturi kansantalouden kehittymisen kannalta, mikä on tietysti hienoa, Pirkkalainen toteaa.
Hän toivoo, että Kainuu vihdoin nähdään eri valossa – kitukasvuisuuden sijaan.
– Maakunnassa on totuttu elämään haastavia aikoja ja kamppailemaan, joten vähän on opittukin ajattelemaan asioita kurjemman kautta. Nyt on hyvä aika ajatella toisin. Me todella menestymme monilla mittareilla.
Linnanvirta puistojuhla on yksi Kajaanin kesän suosituista kulttuuritapahtumista. Kuva: Kajaanin kaupunki, Kuvakeskus Hynninen
Kansainvälisiä investointeja
Kolme datakeskusta, supertietokone Lumi, monipuolista kaivannaistoimintaa, vihreän siirtymän tuulivoimahankkeita, kehittyvää kansainvälistä matkailutoimintaa, korkeakoulutusta, muuttovoittoa. Maakuntajohtaja listaa alueen kasvun moottoreita mielellään.
Lisääkin moottoreita on luvassa. Tulevaisuudessa tavoitteena on kestävän kehityksen kaivostoiminta ja kasvava kaivostoimijoiden joukko tuotannon kasvaessa, tutkimus- ja kehitystyön ja koulutuksen vahvistuessa yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen toimijaverkoston kanssa. Viime viikolla uutisoitiin kansainvälisen matkailutoimijan, Tuin, aloittavan lennot Kajaaniin.
– Ihmisten hyvän arjen arvotkin ovat puolellamme. Meillä on tilaa, luontoa, turvallisuutta ja lisäksi erittäin vahva kulttuuritoiminta.
Pirkkalainen mainitsee yhtenä kasvun tukijana korkeakoulutuksen. Tänä syksynä Kajaanissa alkoivat Oulun yliopiston uudet varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan koulutukset. Ensi syksynä alkaa varhaiskasvatuksen erityisopettajien maisteriohjelma.
– Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun merkitys esimerkiksi pelialan ja ict-alan vauhdittajana on aluekehitykselle korvaamattoman tärkeää.
Mutkatonta yhteistyötä
Sotkamon kunnanjohtajan Mika Kilpeläisen mukaan Kainuulla menee hyvin juuri monipuolisuuden vuoksi.
– Isolle alueelle mahtuvat niin matkailu kuin vaikkapa kaivannaisala toisin kuin tiheästi asutulle kaupunkiseudulle. Toisaalta Kainuu on ajallisilta etäisyyksiltään ketterä. Puhumme minuuteista, emme kilometreistä, sillä teillä on tilaa ajella, Kilpeläinen sanoo.
Hänen mukaansa Myös kuntien mutkaton yhteistyö tukee alueen kehitystä. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kaavoituksessa silloin, kun maakunnasta on tarpeen löytää tilaa investoinneille.
– Pyrimme aina löytämään keinot ja mahdollistamaan kehitystä. Kuntien pitää kyetä ketteryyteen.
Yhteistyön merkitystä ja poikkihallinnollista kehittämistä korostavat myös muut kuntajohtajat. Suomussalmen Erno Heikkinen nostaa kasvun tekijöiksi arkilähtöisyyden asukkaiden näkökulmasta. Strategian keskiössä on muuttoliikkeen aktivoiminen kuntaan.
– Olemme panostaneet lapsiperhearkeen ja opiskelumahdollisuuksiin. Esimerkkeinä voisin mainita Suomussalmen Taitotehtaan, jossa on pitkän tauon jälkeen mahdollista suorittaa ammatillisia opintoja Suomussalmelta. Tämä on hyvä esimerkki kainuulaisesta yhteistyöstä, jossa Kainuun Ammattiopisto on ollut meille hyvä ja tärkeä partneri, Heikkinen sanoo.
Lue myös:
