Kalajoella on poikkeuksellisen paljon yrityksiä ja imua – näin kaupunki on onnistunut vauhdittamaan menestystä
Kalajoen hiekat hurmaavat paikallisia ja matkailijoita. Kuva: Hanna Parhaniemi
Yritysmyönteisyys, yritystoiminnan vauhdittaminen, yrittäjyyden tukeminen. Sanoja, joiden varaan moni kunta rakentaa kasvunsa strategiaa ja arjen tapoja. Kalajoella työ yritysten kanssa aloitettiin ”vuosikausia” sitten ja tulokset ovat nyt konkreettisia. Yrittäjien osuus Kalajoella on kaksinkertainen valtakunnan kuntien keskiarvoon verrattuna: lähes 20 prosenttia Kalajoen työikäisistä toimii yrittäjänä ja uusia yrityksiä haluaa syntyä jo sitä tahtia, että homma kätilöi kunnon tiimi.
Elinkeinojohtaja Miia Himangan mukaan kaupunki on panostanut yhdessä elinkeinojen edistämiseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Hänen mukaansa sitoutuneita ovat kaikki kaupungin palvelut, eivät vain yritys- ja maaseutupalvelut sekä luottamushenkilöt.
– Yritysmyönteisyys syntyy yhteistyöllä ja hyvällä vuorovaikutuksella, hän aloittaa.
Konkreettisia toimia yritysten houkuttelemiseksi ja kasvun edistämiseksi ovat Kalajoella esimerkiksi maksuttomat yritys-, maaseutu- ja työllisyyspalvelut, aktiivinen kehittämishanketoiminta yrittäjille, yhteiset kehittämishankkeet yrittäjäyhdistysten kanssa, kaupungin panostukset yritysten toimintaympäristöön ja infraan, yritysten kehittämisavustukset ja tapahtumatuet, ostolaskudatan avaaminen, hankintojen kehittäminen ja jatkuva säännöllinen vuoropuhelu yrittäjien kanssa.
– Voimme myös toteuttaa toimitiloja yrityksille erilaisilla räätälöidyillä ratkaisuilla, Himanka huomauttaa.
Myös yrittäjät tuntuvat arvostavan kuntaa. Kalajoki on pärjännyt omassa kokoluokassaan Suomen Yrittäjien kuntabarometrissä varsin hyvin ja ollut kymmenen parhaan joukossa kaikkina niinä kertoina, kun barometri on julkaistu.
– Viime vuosina erityisesti matkailu- ja palvelualojen yrityksiä sekä energiaa tuottavia ja sitä toiminnassaan hyödyntäviä yrityksiä. Kalajoen syväsatama myös kiinnostaa yrityksiä, joilla on tuonti- tai vientitoimintaa, Himanka kertoo.
Kansainvälistä työvoimaa
Monipuolisen elinkeinorakenteen yksi tärkeä osa Kalajoella on kotimaista lähiruokaa tuottava alkutuotanto. Toimialan ja alueen mielenkiintoinen erityispiirre on se, että alueella toimivat alansa nuorimmat yrittäjät.
– Tulosta tulee ja kehityshakuisuuttakin riittää, kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kiittelee.
– Yksityisen sektorin kehittyminen on avainroolissa, kun arvioidaan kaupungin elinvoiman kehittymistä. Olemme onnekkaita, kun meillä yrittäjyys on tuplasti niin vahvaa kuin Suomessa keskimäärin.
Uusien perustettavien yritysten osalta palveluala, kuljetus, teollisuuden asennuspalvelut sekä matkailu- ja ravintola-ala ovat Kalajoella vahvasti edustettuina.
Kalajoesta on vaikea puhua ilman Hiekkasärkkien alueen ja matkailun mainitsemista. Puoskari myötää, että Kalajoella on esimerkiksi matkailussa vuosikymmenien perinne yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa yhteisesti laadituista strategisista linjauksista ja toimenpiteistä, joihin on yhdessä sitouduttu. Ne kantavat yhä. Viime vuonna yöpymisvuorokausien kasvu oli Pohjois-Suomen matkailukeskusten ja kaupunkien kärkeä.
– Yhdessä tekemisen perinne ja vahva yrittäjäyhteisö, johon myös uudet toimijat toivotetaan tervetulleeksi, on auttanut matkailukeskusta kehittymään 2000-luvulla 3500 vuodepaikan keskuksesta yli 14 500 vuodepaikan matkailukeskukseksi.
Kyselyitä tarpeista
Kalajoella yritysten, ja vetovoiman, asialla on kokonainen tiimi. Projektipäällikkö Josefiina Annanolli tekee töitä rekrytoinnin parissa. Hän korostaa myös yritysten aktiivisuutta – kehitys ei voi nojata vain kunnan tai kaupungin mahdollistamiin toimiin.
– Kalajoella yritykset ovat olleet itse aktiivisia kehittämään toimintaansa ja osallistuvat innokkaasti yrityspalveluiden järjestämään toimintaa, kuten kehittämishankkeiden valmennuksiin ja tapahtumiin. Lisäksi teemme säännöllisesti puhelinkyselyitä alueen yrityksiin heidän kehittämistarpeistaan.
Annaolli on erityisen tyytyväinen Kalajoen ”ilmapiiriin”.
– Meillä vallitsee ketterä ja eteenpäin katsova meininki. Täällä ei jäädä jumiin vanhoihin tapoihin, vaan asioita mietitään asiakaslähtöisesti ja ratkaisukeskeisesti.
Vaikka yritysten rekrytointitoimet eivät tällä hetkellä ole yhtä suuria kuin nousukauden aikana, Annanollin mukaan yritykset ovat olleet halukkaita kehittämään rekrytointiosaamistansa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.
Tulevaisuuden tarve niin kunnille kuin yritykselle on osaavan työvoiman, ja erityisesti kansainvälisen työvoiman saaminen. Miia Himanka kertoo kaupungin olevan monimuotoinen ja tuovan mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kalajoen kaupungilla on asukkaita 42 eri maasta, joka elinkeinojohtajan mukaan lisää mahdollisuuksia houkutella ja palkata kansainvälistä työvoimaa.
Tuulivoimasta ”suhtautumislinjaus”
Uusiutuvan energian hankkeissa Kalajoella tehtiin aikanaan päätöksenteossa linjaus ”suhtautumisesta” tuulivoimaan. Kaupunginjohtajan mukaan linjaus takaa sen, että puhtaan energian siirtymien osalta päästään nyt ketterästi toimintaan, kaavoituksessa on selkeät perusteet toimille ja asiat etenevät johdonmukaisesti.
– Lähtökohtaisesti tuulivoimaan suhtaudutaan myönteisesti, kunhan ei aiheudu haittaa asutukselle tai muulle yritystoiminnalle ja luonnolle, Puoskari sanoo ja korostaa
– Kalajoelle on investoitu satoja miljoonia.
Kaupunginjohtaja mainitsee esimerkkejä onnistumisista puhtaan siirtymän osalta. Kalajoella on Suomen kolmanneksi eniten tuulivoimaa, Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan hybridipuisto ja Suomen ensimmäinen synkronikompensaattori.
– Kalajoen Satama päätti juuri edelläkävijänä uusiutuvan energian investoinneista satamaan ja seuraavaksi työstämme laaja-alaisemmin aurinkoenergiahankkeita. Mielenkiintoisia hankkeita on lisäksi vireillä energiaa hyödyntävien toimijoiden kanssa.
Ketteryys investoinneissa ja yritysmyönteisyydessä vaatii käytännön toimia, sen kaupunginjohtaja tietää. Korupuheet eivät riitä. Kalajoen tavasta toimia Puoskari mainitsee arjen esimerkin.
– Yrittäjä soitti kauniina heinäkuun iltana kaupunginjohtajalle ja tiedusteli ratkaisua toimitilakysymykseen. Seuraavana päivänä elinkeinojohtaja, tekninen johtaja, satamajohtaja ja kaupunginjohtaja tulivat lomilta yrittäjän kanssa palaveriin, jossa tarpeeseen löytyi toimiva ratkaisu. Ei voisi kaupunginjohtajana olla enempää kiitollinen oman väen joustavasta asiakaslähtöisestä tavasta toimia ja niin tämäkin asia meni maaliin.
Hän korostaa, että elinvoiman kehittyminen edellyttää kaikkien kuntakonsernin ihmisten eteenpäin katsovaa asennetta ja mainitsee menestyksen osana esiin julkikuvan, siis sen, mitä ja miten kunnasta julkisuudessa puhutaan.
– Kunnan maineen kannalta on tärkeä, että myös viranomaistehtäviä hoitavilla on hyvä palveluasenne. On hyvä olla isommista kokonaisuuksista näkemystä ja strategisia linjauksia, mutta ratkaisevaa on kuitenkin asiakkaan kohtaaminen arkisissa tilanteissa. Reunaehtojakin hankkeissa luonnollisesti on, mutta meillä porukka suhtautuu asioihin periaatteessa asenteella ”kyllä onnistuu tai laitetaan onnistumaan”.
Fakta
Kalajoen keinot
- Maksuttomat yritys-, maaseutu- ja työllisyyspalvelut
- Aktiivinen kehittämistoiminta yrittäjille
- Yhteiset hankkeet yrittäjäyhdistysten kanssa
- Panostus toimintaympäristöön ja infraan
- Yritysten kehittämisavustukset ja tapahtumatuet
- Ostolaskudatan avaaminen
- Prosessien mutkattomuus
- Jatkuva kohtaaminen.
