Kaupungit huolissaan joukkoliikenteen tulevaisuudesta
Kuntaliitto on huolissaan joukkoliikenteen tulevaisuudesta, jos kuntien kilpailutettavaksi jää vain vähiten kannattava liikenne.
Kuntakentällä pelätään liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevan Liikennekaari‑lainsäädäntöhankkeen heikentävän merkittävästi joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia.
Kuntaliitto, suuret ja keskisuuret kaupungit sekä Helsingin seudun liikenne ja Paikallisliikenneliitto vaativat avointa julkista keskustelua käynnissä olevasta lakihankkeesta. Ne ovat lähettämässä asiasta kannanottoa liikenne- ja viestintäministeriölle. Kaupungeista mukana ovat Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kauniainen, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
– Vaarana on, että suunnitteilla oleva liikennemarkkinoita koskeva lakimuutos heikentää joukkoliikennejärjestelmien toimivuutta. Toteutuessaan lakimuutos lisäisi mitä ilmeisimmin julkisen tuen tarvetta kaupunkiliikenteessä hiljaisimpina liikenneaikoina, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
− Samoin vaarana on joukkoliikenteen vaihtoyhteyksien heikkeneminen.
Kietäväinen muistuttaa, että kaupunkiseutujen maankäyttö perustuu merkittävästi toimiviin joukkoliikenneverkkoihin. Lakimuutos heikentäisi edellytyksiä kaupunkiseutujen suunnitelmalliseen kehittämiseen.
Riskiksi nähdään myös, että vastaisuudessa matkustajille olisi vaikeampi tarjota yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja matkalippuja kaupunkiseuduilla
Markkinat kuorivat kerman
Yhtenä osa-alueena lakihankkeessa on suunnitelma poistaa niin sanottu PSA-suoja tarjouskilpailuihin perustuvalta joukkoliikenteeltä. Kilpailutuksessa tarjouskilpailussa voittaneilla liikenteenharjoittajilla on EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA:n) perusteella koko sopimuskauden ajan suojattu asema uudelta kilpailevalta joukkoliikenteeltä. Esimerkiksi tarjouskilpailun hävinnyt liikenteenharjoittaja ei PSA-suojan vuoksi voi tulla samalle reitille kilpailemaan markkinaehtoisella liikenteellä siten, että PSA-liikenteen kannattavuus vaarantuu.
Pelkona on, että markkinat hoitavat kannattavan liikenteen ja viranomaisille jäisi hoidettavaksi vain se liikenne, joka ei synny markkinaehtoisesti.
− Kunnat voisivat tulevaisuudessa käytännössä hankkia ja järjestää vain kalliin ilta- ja viikonloppuliikenteen sekä syrjäseutujen liikenteen. Tämä lisäisi subvention tarvetta merkittävästi, huomauttaa Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto.
− Markkinaehtoinen linja-autoliikenne saisi myös kilpailla viranomaisten jo kertaalleen kilpailuttaman ja maksaman liikenteen kanssa samoista asiakkaista
– Lakimuutos merkitsisi kunnille joukkoliikenteen kustannusten nousua, koska lipputulot alenisivat selvästi samalla kun hankintakustannukset kasvaisivat. Vaihtoehtona olisi palveluiden karsiminen, ennakoi Aalto.
Ympäristövaikutuksissa eroa
Myös ympäristövaikutuksista tunnetaan huolta.
– Markkinaehtoisessa liikenteessä sallitaan kaikki katsastusmääräykset täyttävät bussit. Kuntien kilpailuttamassa liikenteessä kaupungit ovat asettaneet tiukempia päästövaatimuksia. Terveysriskit kaupunkiympäristössä kasvaisivat päästöjen myötä, sanoo liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Kuntaliitosta.
Paikallisliikenneliiton Aalto vaatii, että ministeriö kuulee asiassa myös kuntia ja kuntien järjestämää liikennettä hoitavia liikenteenharjoittajia. Hän muistuttaa, että joukkoliikenteen kasvun ja uudenlaisten liikkumispalveluiden tukijalkana on yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä.
Vaikutukset halutaan arvioida laajasti
Kannanoton laativat esittävät, että vaikutuksia arvioidaan eri asiakasryhmien, erityyppisten kuntien ja yhteiskunnan kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Keskeiset vaikutukset liittyvät liikkumisen tasa-arvoon, ympäristöön, maankäyttöön ja talouteen. Myös joukkoliikenteen markkinoiden toiminnalle ja liikenteenharjoittajien yhdenvertaiselle kilpailuasemalle aiheutuvat vaikutukset ja mahdolliset häiriöt pitää selvittää luotettavalla tavalla, ne vaativat.
Faktaa joukkoliikenteestä
* Joukkoliikenteen matkustajamäärät kaupungeissa ovat kasvaneet talouden taantumasta huolimatta. Suurilla kaupunkiseuduilla tehdään noin 400 miljoonaa matkaa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla noin 60 miljoonaa matkaa vuodessa.
* Joukkoliikennepalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen eivät ole kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Kunnat rahoittivat vuonna 2015 joukkoliikennettä yhteensä 422 miljoonalla eurolla.
* Valtio rahoitti samana vuonna kuntien ja ELY-keskusten järjestämää joukkoliikennettä yhteensä 54 miljoonalla eurolla, mikä on noin 11 prosenttia kustannuksista.
*Linja-autoliikenteen markkinat avautuivat kaukoliikenteessä ja kuntien kilpailuttamassa liikenteessä käytännössä alle kaksi vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulla liikennettä on kilpailutettu 1990-luvulta lähtien.
* Pikavuoroliikenne ei yleensä kilpaile PSA-liikenteen kanssa, eikä sitä näin ollen rajoiteta.
Pääkaupunkiseudulla on systemaattisesti vähennetty suoria joukkoliikenneyhteyksiä. Kunnat subventoivat puolet lippujen hinnasta. Jos nyt sitten tulisi joku, joka ajaisi suoria yhteyksiä ja pystyisi kannattavaan toimintaan, eikö se tarkoita, että matkustajien asema paranee?
Tuleeko taas uusi ongelma? Maaseudun bussiliikenne on jo nyt ongelmissa ja yhtään uutta ongelmaa ei tarvita. Junaliikenne on maaseudun asemilta kohdannut jatkuvia supistuksia ja seutukunnat ovat olleet jatkuvia menettäjiä. On luvattu bussiliikenteen hoitavan asiat, mutta lupausten sijaan on tullutbussivuorojen supistuksia maakuntienkin välisiin yhteyksiin.
Yleisen liikenteen pelastamiseksi, ehdotan arvonlisäveron laskemista minimiinsä, jotta matkalippujen hinnat eivät tuntuisi liian korkeilta.