Kaupunkilaiset pärjäävät tulevaisuudessa, uskotaan KAKSin tutkimuksessa
Kuva: Kuopion kaupunki/Vicente Serra
KAKSin tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat, että olot kaupungeissa kehittyvät parempaan suuntaan kuin maaseudulla. Kuvassa Kuopion kaupungintalo.
Nuoret koulutetut kaupunkilaiset, varsinkin uusmaalaiset pärjäävät tulevaisuudessa parhaiten, arvioivat suomalaiset KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa.
Kaiken kaikkiaan näkymät eivät ole kovin optimistiset. Vastanneista neljännes arvioi omien elinolojensa paranevan, kolmannes pysyvän ennallaan ja samoin kolmannes heikkenevän. Miehet ovat hiukan optimistisempia kuin naiset ja hallituspuolueiden kannattajat näkevät enemmän valoa tulevaisuudessa kuin opposition.
Yrittäjien menestykseen uskotaan
Kolme tulevaisuudessa parhaiten pärjäävää ryhmää ovat tutkimukseen haastateltujen arvion mukaan hyvätuloiset, yrittäjät ja kaupunkilaiset.
Kansalaiset uskovat että vain hyvätuloisten elinolot kehittyvät parempaan suuntaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kaksi kolmesta vastaajista on tutkimuksessa tätä mieltä.
Kaksi viidestä uskoo kaupunkilaisten elinolojen parantuvan ja joka kolmas säilyvän muuttumattomana, ja vain joka viides heikkenevän. Ryhmänä yrittäjillä on suunnilleen vastaavat lukemat.
Huonotuloisten tulevaisuus nähdään synkkänä
Tutkimukseen vastanneet arvioivat, että huonotuloisten, eläkeläisten, maaseudulla asuvien, työttömien ja viljelijöiden elinolot heikentyvät.
Viiden väestöryhmän elinolojen otaksutaan kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset (69 %), eläkeläiset/ikääntyneet (64 %), maaseudulla asuvat (64 %), työttömät (61 %) ja viljelijät (58 %). Lähes joka toinen arvioi myös opiskelijoiden olojen kurjistuvan entisestään.
Maaseutu ja kaupungit eri suuntiin
Vastinpareittain tarkasteltuna maaseudulla asuvien elinolot huonontuvat, kaupungeissa taas olojen otaksutaan kohentuvan. Ikääntyneiden elinolot kurjistuvat, kun lasten ja nuorten olojen arvioidaan, jollei parantuvan, niin säilyvän ennallaan. Yrittäjillä uskotaan menevän tulevaisuudessa paremmin kuin palkansaajilla ja työttömillä erityisen heikosti.
Lapsiperheiden ja sinkkujen arvioidaan tulevaisuudessa pärjäävän suurin piirtein yhtä hyvin. Niukka enemmistö uskoo lapsiperheiden ja yksin asuvien aseman parantuvan tai säilyvän nykyisellään.
Nuoret optimistisia
Nuoremmat ikäluokat ja opiskelijat odottavat keskimäärää useammin oman aseman kohentuvan tulevaisuudessa. Ikääntymisen myötä arviot muuttuvat astetta pessimistisemmiksi. Joka toinen ikääntyneistä arvioi, että mitään muutosta ei enää tapahdu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eläkeikää lähestyvistä lähes puolet olettaa omien elinolojen huonontuvan lähitulevaisuudessa.
Uudellamaalla uskotaan tulevaisuuten
Asuinalue ja koulutus näyttäytyvät arvioissa omien elinolojen muutoksesta. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla keskimääräistä useampi luottaa elinolojensa kehittyvän myönteisempään suuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Heikosti koulutetuista runsas kolmannes uskoo elinolojensa heikentyvän, akateemisesti koulutetuista vain reilu viidennes.
Puolueittainkin eroja
Kokoomuksen, keskustan ja vihreiden kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän optimistisia näkymiä omasta tulevaisuudesta. Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja SDP:n tukijoiden parissa keskimäärää useampi on epäuskoinen oman tulevaisuutensa osalta.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin 6 193. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.
