Kehyskunnat: Tehokkaimmin toimivat kunnat itsehallintoalueiden rahoituksen malliksi
Kangasala on yksi kehyskuntaverkoston kunnista. (kuva: Teemu Ranta)
Itsehallintoalueiden rahoitusratkaisun lähtökohdaksi on otettava tällä hetkellä tehokkaimmin toimivien kuntien kustannusten lähtötaso ja edulliset toimintamallit.
Näin toteavat suurten kaupunkien kehyskuntaverkoston 26 kuntaa ja kaupunkia.
Kehyskuntien mukaan edellisen sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan uudistuksen yhteydessä esitetyt rahoitusmallit eivät voi toimia uudistuksen lähtökohtana. Valtiovarainministeriön tuolloin tekemien laskelmien mukaan 3,1 miljoonan suomalaisen verotus nousisi, jolloin koko valtakunnan tasolla veronkorotuspaineeksi muodostuisi 1,5 prosenttia.
– Rahoitus oli rakennettu siten, että nyt kustannustehokkaimmin toimivien kuntien rahoitusosuus nousisi ja kalliimmalla hinnalla palveluja tuottavien kuntien rahoitusosuus laskisi, kehyskunnat toteavat kannanotossaan.
Kehyskunnat toteavat, että rahoitusratkaisun rakentaminen kustannustehokkaimpien kuntien toiminnan pohjalta on kansantaloudelle tärkeää, sillä on välttämätöntä turvata esimerkiksi elinkeinojen kehittämiseen käytettävien voimavarojen riittävyys.
– Tämä koskee voimakkaasti juuri kaupunkiseutujen kuntia, joiden merkitys valtakunnan kilpailukyvylle on suuri. Suomella ei ole varaa ratkaisuun, jolla kuntien toimintaedellytyksiä elinvoiman kehittämiseksi heikennetään.
Suurten kaupunkien kehyskuntaverkostossa on mukana 26 kuntaa ja kaupunkia, joiden yhteinen asukasluku on noin 430 000.
Mukana ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Laukaa, Muurame, Leppävirta, Siilinjärvi, Asikkala, Heinola, Hollola ja Orimattila.
