Kehysriihen norminpurkulinjaus voi pahimmassa tapauksessa tappaa kuntien innon normitalkoisiin, varoittaa Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio

Kehysriihessä hukattiin iso mahdollisuus normien purussa, mikäli riihen jälkeen annetut linjaukset pitävät, varoittaa Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Hallituksen mukaan kuntien norminpurussa on 100 miljoonan euron mahdollisuus kuntatalouden vahvistamisessa. Jos tämä tarkoittaa, että tuo summa vähennetään kuntien rahoituksesta jo nyt, tietämättä mitä normienpurussa käytännössä tapahtuu, toimenpide käytännössä tappaa kuntien innon aloittaa todellinen norminpurku, Rainio sanoo.

-Siellä esitetään että kunnilta vähennetään 100 miljoonaa euroa ikään kuin etukäteen vaikkei ole mitään konkretiaa että mitä normeja ollaan purkamassa.

Kehysriihimateriaalien osana valtioneuvosto julkaisi eräänlaisen listan aloista ja mahdollisuuksista normienpurussa.

Rainio pitää listattuja toimia aivan liian keveinä.

-Ei niillä toimilla saada 100 miljoonaa kasaan. Se edellyttäisi, että tehdään jotain rohkeampaa. Koulu ja varhaiskasvatus on se missä normeja on ja missä aidosti olisi mahdollisuutta keventää normeja ja saada aitoja säästöjä aikaiseksi.

Varsinaista tavoiteltua summaakin olennaisempaa asiassa on Rainion mukaan se, että aiotaan vähentää rahaa ilman että on mitään konkretiaa keinoista.

-Toisekseen tällä tapetaan kaikki into kunnissa selvittää norminpurkutalkoita ja tuoda esiin, mistä normeja kannattaisi purkaa, jos valtio imaisee heti ne rahat pois ja vieläpä etupainotteisesti.

-Jos normeja kevennetään, ja niitä on ollut tosi vaikea löytää kun edellisillä hallituskausilla on etistty, kyllä se malli pitäisi olla, että osa hyödystä jää kuntaan ja osa voi mennä valtiolle.

– Jos tällainen toimenpide jää voimaan, se tappaa kaiken innon normien purulle kunnissa, ja se on iso hukattu mahdollisuus koko julkisen talouden sopeuttamisessa.

Leikkaaminen ilman että on konkretiaa, mistä kunnat oikeasti voivat säästää, on logiikaltaan kokonaistaloudellisesti ja julkiselle taloudelle vieras ja haitallinen, Rainio sanoo.

-Pikemmin pitäisi kuntien ja valtion yhdessä pyrkiä löytämään normeja ja keinoja, miten voidaan ikään kuin sama palvelu tuottaa mutta vähän kevyemmin hallinnollisesti.

Monta aihiota, vähän konkretiaa

Kaupunkikonsernille negatiivinen viesti kehysriihestä on Rainion mukaan ammatillisen koulutuksen säästöt 100 miljoonalla eurolla.

Lukuisissa veroratkaisuissa kompensaatio kunnille oikein on äärimmäisen tärkeää, ja esimerkiksi yhteisöveron jako-osuuksien kohdentamisesta ei vielä voi sanoa mitään.

-Siellä on isoja rahavirtoja, joissa piru voi asua yksityiskohdissa. Historiassa on ollut tilanteita, joissa kompensaatio on jäänyt alimittaiseksi.

Pettymyksenä Rainio näkee myös sen, että nykyisestä suhdannetilanteesta huolimatta kasvavien kaupunkien rakentamisalan tilannetta ei ole huomioitu riihen päätöksissä helpotuksena tai kannustimena.

Samoin TE-uudistuksen rahoituksen takaamisesta kunnille ei riihen päätöksissä näytä tämänhetkisen tiedon valossa olevan mitään.

Kiinteistöverotuksen on tulossa isompi uudistus, mutta senkin olisi voinut Rainion mukaan huomioida riihessä.

-Jos iso painopiste oli, että kulutusveroihin ja arvonlisäverotukseen painotetaan toimenpiteitä eikä työn verotukseen, niin kuntien rahoituksessa sama logiikka olisi, että kunnat eivät korottaisi kunnallisveroa vaan ennemminkin haettaisiin kiinteistöveropuolelta tuottoja. Tässä olisi voinut esimerkiksi kuntien vaihteluvälejä korottaa ja sitä kautta ehkäistä sitä, että kunnallisveroa ja työn verotusta ei olisi pakko niin paljon kiristää kunnissa.

Hallitus ymmärsi kuntia

Kaikkiaan Rainio kuitenkin arvioi hallituksen lukeneen kuntakentän tilannetta melko hyvin kehysriihen linjausten valossa.

-Tuntui että maan hallitus on isossa kuvassa ymmärtänyt, että kunnissa ei ole sopeutus- ja liikkumavaraa koronan ja sote-uudistuksen jälkeen.

-Siinä mielessä odotusten mukainen kokonaisuus.

Rainion mukaan riihen annissa on plussia ja miinuksia, kuten usein on.

-Kaikkea ei vielä tiedetä, ja välillä piru asuu niissä yksityiskohdissa varsinkin näissä kunta-valtio-suhteissa.

Isoin positiivinen asia myös Rainion mukaan on Black Friday leikkauksen pehmentäminen.

-Se on hyvä ja oikea toimenpide. Se pehmentää sitä mikä tuli täysin puskista ja yllättäen kunnille viime marraskuussa.

Kuntaliitto: Normisäästöjä ei saa imeä etukäteen

Kuntaliitto muistuttaa, että normitalkoiden säästöä ei saa imeä etukäteen tavalla, jonka Henrik Rainio arvioi mahdollisesti toteutuvan.

Kuntaliitto pitää kehyksessä arvioitua 100 miljoonan euron säästötavoitetta hyvänä ja realistisena. Liiton mukaan kunnat ovat löytäneet toimintaansa jäykistävää normitusta runsaasti, ja toivovat joustoa tehtävien hoitamiseen paikallisesti parhaalla tavalla.

– Normien purkamisen ansiosta syntyvää säästöä ei saa kuitenkaan imeä kuntarahoituksesta ennen, kuin yhtäkään normia on saatu oikeasti purettua. Normien keventäminen on vasta alkuvaiheessa, eli kuntien purkuehdotukset ovat ministeriöiden arvioitavina, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa tiedotteessa.

Aiemmin normitalkoista:

Kuntien tärkein tehtäväala keräsi ylivoimaisesti eniten ehdotuksia normikevennyksiin – Ehdotuksia tehtävien sujuvoittamiseksi kertyi lopulta yli 600