Kehysriihi oli kuntataloudelle pelättyä suotuisampi. Kuvassa hallituksen johtoviisikko tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 28.4. Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia.

Hallitus linjasi kehysriihessä pelättyä maltillisemman vähennyksen kuntien valtionosuuksiin vuodelle 2022.

Kehysriihestä tihkuneiden väliaikatietojen perusteella päätös menokehysten ylittämisestä oli vaikea ja sen yhteydessä riihessä keskusteltiin satojen miljoonien eurojen valtionosuusleikkauksesta kunnille.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen, kesk., kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että kuntien valtionosuuksia korotetaan ensi vuodelle 250 miljoonaa euroa, mikä merkinnee, että valtionosuuksiin ollaan tekemässä indeksikorotukset normaalisti ja kustannustenjaon korotus perinteisellä tavalla.

Vuoden 2023 valtionosuustasosta ei tehty erillistä päätöstä, Vanhanen sanoi.

Hallituksen julkistamassa linjapaperissa kuitenkin todetaan, että vuodesta 2023 lukien kunnille kohdennetaan lisäystä n. 50 miljoonaa euroa ja että vuoden 2023 tasossa on huomioitu 24 miljoonan euron sopeutuksen kohdennus.

Hallitus päätti vuoden 2022 kehyksen ylittämisestä 900 miljoonalla eurolla ja vuoden 2023 kehyksen ylittämisestä 500 miljoonalla eurolla.

Vastaavasti ministeriöillä on edessään yhteensä 370 miljoonan euron sopeuttaminen.

Vuodesta 2024 alkaen menojen on tarkoitus olla suunniteltua alhaisemmat.

-Tämän riihen päätöksillä ei lisätä seuraavan hallituksen menoperintöä. Seuraava eduskunta ei joudu paikkaamaan menotasoa, Vanhanen sanoi.

Hoitovelkaan EU-rahaa

Pääministeri Sanna Marinin, sd., mukaan sopeutuksessa huomioidaan koronakriisin vaikutukset ja se ei kohdistu koulutukseen, opintososiaalisiin etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.

-Tämä mahdollistaa, että koronan jälkihoitoa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti siten, että samalla turvaamme hyvinvointipalveluiden ja etuuksien rahoituksen.

Koronakriisi on aiheuttanut merkittävän hoitovelan muun muassa sosiaalipalveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Sanna Marinin mukaan hoitovelkaa rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä ”merkittävällä lisäpanostuksella”.

-Meillä on syntynyt koronakriisin aikana monenlaista hoitovelkaa, ja on tärkeää että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja koronakriisistä toipuminen myös inhimillisestä näkökulmasta huomioidaan tuleville vuosille. Kyllä tähän on varattu rahoitusta, Marin sanoi.

Kunnille lisävastuuta työllisyydestä

Marinin mukaan hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja 80 000 lisätyöllisen saavuttaminen.

-Tätä tukevat hallituksen aiemmin päättämät toimenpiteet, joilla saavutetaan 31 000-33 000 lisätyöllisen määrä. Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000-44 500 lisätyöllistä, Marin sanoi.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko nosti esiin muun muassa sen, että työllisyysasioiden hoidossa kuntien vastuuta lisätään.

-Nyt päätettiin lisätoimia, muun muassa työllisyyspalvelujen siirtämisestä kunnille. Pidän tätä merkittävänä rakenteellisena uudistuksena.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo perjantaina tarkemmin kehysriihen työllisyystoimiin vaikuttavista päätöksistä.

Melko hyvä kokonaisuus kunnille

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää riihen kokonaisuutta melko hyvänä kunnille.

-Hyvää on myös se, että työllisyyspalvelut uskallettiin siirtää kunnille.

-Vuoden 2023 valtionosuuskirjauksiin liittyy vielä epäselvyyttä. Mutta sen kanssa voi elää, kun muutakin epävarmuutta on vuodelle 2023 odotettavissa.

Myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ilmaisi twiitissään riihipäätösten kohdelleen kuntia suotuisasti:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*