Keskuskauppakamari haluaa Migrin työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle ja vaatii KT:n tavoin ulkomaalaisten työntekijöiden lupakäytäntöjen sujuvoittamista
Kuntalehti kertoi keväällä 2017 ulkomailta rekrytoitujen soteosaajien työstä. Kuvassa Barcelonasta Kajaaniin muuttanut hammaslääkäri Marina Delgado Sanchez. (Kuva: Miska Puumala)
Keskuskauppakamari esittää, että Maahanmuuttoviraston (Migri) ohjaus uudistetaan siirtämällä se työ- ja elinkeinoministeriön päävastuulle. Samalla Maahanmuuttoviraston fokus on saatava siirrettyä vahvasti osaavan työvoiman maahanmuuton edistämiseen tiukan kontrolloinnin sijaan, Keskuskauppakamari linjaa tiedotteessaan.
Keskustelu Migrin asemasta ja toimintatavasta on käynyt vilkkaana sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat uutisoi 10.12. mongolialaisesta naisesta, jonka Maahanmuuttoviraston toiminta sai muuttamaan pois maasta. Nainen oli kouluttautunut sairaanhoitajaksi, opetellut suomen kielen ja halunnut juuri Suomeen. Hän oli työskennellyt HUSissa kotihoidossa, koronapotilaiden osastolla ja teho-osastolla, mutta Migrin viranomaisten toiminta sai hänet muuttamaan mielensä. Migri oli muun muassa aikonut karkottaa hoitajan synnyinmaahansa Mongoliaan epäselvien syytösten perusteella.
Hoitoalaa vaivaa vakava työvoimapula, kuten monia muitakin aloja Suomessa. Keskuskauppakamarin taannoisessa kyselyssä 70 prosenttia vastanneista yrityksistä kärsi osaajapulasta.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen muistuttaa, että Suomessa on jo pitkään painittu hitaiden ja kankeiden oleskelulupaprosessien kanssa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Osa ongelmasta liittyy lainsäädäntöön ja osa tekemisen tapoihin. Keskeistä olisi saada aikaan asennemuutos – tiukasta kontrolloinnista on päästävä maahanmuuton sujuvoittamiseen. Maahanmuuttovirastossa on tehty paljon kehittämistyötä, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Maahanmuuttoviraston fokus pitää kääntää paljon vahvemmin osaavan työvoiman maahanmuuton edistämiseen.
Kolme ministeriötä toimijoina
Maahanmuuttovirasto toimii nyt sisäministeriön alaisuudessa. Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi vuoden 2020 alussa hallitusohjelmassa sovitusti sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Tavoitteena oli kytkeä työvoiman maahanmuutto vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.
Nyt vastuut jakautuvat siten, että ulkoministeriössä otetaan vastaan hakemukset ja henkilötiedot sekä haastatellaan hakijoita. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa TE-toimistot tekevät työntekijän oleskelulupaan sisältyvän osapäätöksen, joka sisältää työvoiman saatavuuden, työsuhteen ehtojen sekä työnantajan ja työntekijän edellytysten arvioinnin. Sisäministeriö alaisuudessa Maahanmuuttovirasto tekee varsinaiset päätökset kaikissa lupa-asioissa.
Mikko Valtosen mukaan seuraava askel tulisi olla Maahanmuuttoviraston ohjausvastuun siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriölle.
– Sisäministeriö voisi jäädä osittaiseen ohjausvastuuseen turvapaikanhakijoihin ja vastaanottojärjestelmään liittyen. Maahanmuuttoviraston sisällä pitää selkeästi eriyttää työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton johto, hallinto ja resurssit, jotta esimerkiksi äkillinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei ruuhkauta myös työhön ja opiskeluun perustuvien oleskelulupien käsittelyä, Mikko Valtonen sanoo.
KT:n Jalonen: ”Suomella ei ole varaa toimia näin”
Nykyisellään työperäisestä maahanmuutosta ei ole ratkaisijaksi yhä pahenevassa työntekijäpulassa, totesi marraskuussa politiikan tutkija Pasi Saukkonen, joka työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä
Saukkosen mukaan poliitikot toisaalta haluavat mielellään kuulla helppoja, yksinkertaisia ratkaisuja tavattoman monimutkaisiin kysymyksiin, toisaalta he taas eivät ota tosissaan ja vie käytäntöön sitä, mitä tutkijat heille kertovat.
Jos nykyiseen osaajapulaan halutaan ratkaisua, pitäisi puhua kansainvälisestä rekrytoinnista. Pitäisi siis miettiä, keitä halutaan, Saukkonen totesi Kuntalehden haastattelussa. Aihe nousi tuolloin laajaan keskusteluun Helsingin Sanomien haastateltua ensin Saukkosta.
Kunnon keskustelua ja tarkastelua työperäisestä maahanmuutosta kaivataan ensi hallituskaudella, vaatii myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
– Jos henkilöstöä ei ole palkattavissa, joudumme pian tilanteeseen, jossa kuntien ja hyvinvointialueiden on rajattava joko julkisten palveluiden piiriin pääsevien asiakkaiden määrää tai leikattava palveluja, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo tiedotteessa.
Jalosen mukaan mongoloialaisen sairaanhoitajan tapaus kertoo myös yleisempää sanomaa viranomaisprosessien monimutkaisuudesta.
– Suomella ei ole todellakaan varaa toimia näin, Jalonen sanoo.
”Lupaprosessi saisi kohtuuden nimissä kestää enintään kaksi viikkoa”
KT muistuttaa, että ulkomaan kansalaisen työnteko-oikeus Suomessa riippuu nykyisin muun muassa siitä, minkä maan kansalainen hän on, millaista työtä tekee ja kuinka pitkään hän aikoo työskennellä Suomessa.
Usein käy niin, että ulkomailla hankittua koulutusta ja työkokemusta ei hyväksytä Suomessa, vaan muuttaja joutuu Suomessa kouluttautumaan lisää ja opettelemaan lisäksi suomen kielen.
Näin on erityisesti monissa terveys- ja sosiaalialan ammateissa, jotka ovat tiukasti säänneltyjä.
– Nykyiset lupamenettelyt ovat liian raskaita, hitaita ja kalliita. Vastuu prosessista ja sen kustannuksista on jätetty täysin yksittäisen työnhakijan tai työnantajan harteille, sanoo KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen.
Sivosen mukaan oppilaitoksille, kuten ammattikorkeakouluille, tarvitaan välittömästi pysyvää rahoitusta ulkomaisten tutkintojen täydentämiseen. Myös Valviran lupaprosesseja on syytä uudistaa ja digitalisoida.
– Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkinnon lupaprosessi saisi kohtuuden nimissä kestää enintään kaksi viikkoa. Myös lupien hinnoittelua tulee tarkistaa kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, Sivonen sanoo.
Myös Keskuskauppakamari haluaa käytännöistä sujuvampia ja on esittänyt saatavuusharkinnan poistamista, sillä se hidastaa osaajien maahanmuuttoa tai jopa estää sen kokonaan. Valtaosa työhön liittyvistä oleskeluluvista on saatavuusharkintajärjestelmän piirissä.
Keskuskauppakamari myös haluaa sähköisen tunnistautumisen käyttöön oleskelulupaprosessin saattamisessa alkuun, tämä poistaisi valtaosalta oleskeluluvan hakijoista tarpeen käydä tunnistautumassa fyysisesti Suomen edustustossa.
-Oleskelulupaprosessin on oltava sujuva myös sen alkupäässä. Tällä hetkellä merkittävä haaste ja hidaste on oleskelulupaprosessin käynnistämiseen liittyvä tunnistautuminen Suomen edustustossa. Perinteisen viranomaisen luona asioinnin rinnalle on saatava digitaalinen vaihtoehto, Mikko Valtonen sanoo.
Lisää työperäisestä maahanmuutosta:
