Suomeen tulisi 100-vuotisjuhlien kunniaksi asettaa parlamentaarinen työryhmä pohtimaan, kuinka maaseudun elinvoimaa voisi edistää ja arktista politiikkaa toteuttaa täysipainoisesti, ehdottaa keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Jos Ruotsissa kyetään pääsemään parlamentaariseen sopuun tällaisessa asiassa, niin miksi ei sitten täällä meillä? Kärnä kysyy blogissaan.

Hän viittaa Ruotsissa tehtyyn esitykseen 500 miljoonan kruunun (52,5 milj. euroa) tuesta maaseutukunnille asukkaiden houkuttelemiseksi.

Suomessa hallituksen maaliskuussa 2016 asettama maaseutupolitiikan neuvoston MANE hyväksyi joulun alla Harvaan asutun maaseudun (HAMA) kehittämisstrategian, johon on koottu keskeisimmät toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa, jotta harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan hyödynnettyä.

Strategiassa muun muassa ehdotetaan selvitettäväksi, olisiko mahdollista verohuojennuksin lisätä harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta asumispaikkana ja olisiko mahdollista luoda Finnveralle uusi elementti harvaan asutun alueen yritysten investointien tukemiseen/takaamiseen. Lisäksi strategian mukaan pitäisi varmistaa kuljetustuen jatkuminen vuoden 2017 jälkeen.

Kärnän mukaan strategia antaisi hyvän pohjan parlamentaariselle kehittämistyölle, jonka ehdotuksista sitten koottaisiin kaikkien hyväksymä maaseutupaketti.

Valtionosuusjärjestelmä
herättää kiivasta keskustelua

 

Kärnä, entinen Enontekiön kunnanjohtaja, määrittelee bloginsa otsikossa itsensä ”Lapin puolustajaksi” ja on useissa kannanotoissaan pitänyt syrjäseutujen ja arktisen alueen puolta.

Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi voimakkaasti Suomen Kuvalehden teettämää selvitystä kuntien tulevaisuudesta.

Selvityksessä listattiin ”57 kaatuvaa kuntaa”, joiden tulevaisuus itsenäisenä kuntana näyttää epävarmalta väestömuutoksen tunnuslukujen ja talouden kantokyvyn perusteella.

vos_riippuvuus_aro
Tutkija Timo Aro on laittanut kartalle kuntien saamat valtionosuudet per asukas. Mikko Kärnän mukaan kartalla ei ole mitään käyttöä. (Kuva: Timo Aro)

– Järjestelmämme kansantaloudellista järkevyyttä halutaan usein virheellisesti tarkastella ainoastaan valtionosuuksien ja sen tasausjärjestelmän kautta, Kärnä arvostelee.

– Onko kyse maaseutuvihasta vai jostain muusta? Mitään järjellistä vaihtoehtoa tälle mallille ei kuitenkaan koskaan esitetä. Brutaalisti voidaan tietysti todeta, että lopetetaan julkiset palvelut siellä, missä niiden tuottamisen kustannuksia joudutaan tasaamaan.

Valtionosuusjärjestelmästä ja kuntien ”kaatumisesta” on käyty vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Porin kehittämispäällikkönä työskentelevä aluetutkija Timo Aro on osallistunut keskusteluun mm. juuri Kärnän kanssa Twitterissä.

 

timoaro_verotulotasaus

twitter_vos_keskustelu

 

Muutkin harvaan asuttuja alueita edustavat päättäjät ovat puolustaneet asemaansa.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden muistuttaa, että Puumalalla menee tällä hetkellä huomattavasti paremmin kuin sen naapureilla.

– Vuosikatteemme on ollut 2013–2015 joka vuonna maan 20:n korkeimman joukossa, lainakanta Etelä-Savon pienimpiä ja verotulot Etelä-Savon korkeimmat/asukas. Veroaste on maan keskitasoa, aritmeettisesti katsottuna toki selvästi keskitason alapuolella: tälle vuodelle hieman alensimmekin kunnallisveroa, Hilden kirjoittaa blogissaan.

Hildenin mielestä kuntien ennusteessa tulisi näkyä rahoituslaskelma.

– Rahoituslaskemahan on se, mikä esimerkiksi yrityksille on kaikista tärkein katsaus yrityksen tilanteeseen, mutta jonka kunnan päättäjät ja monet muutkin ohittavat surutta, Hilden kirjoittaa.

Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä muistuttaa omassa blogissaan, että tutkimuksen talouden tunnusluvut tarkastelevat peruskuntaa, eivät kuntakonsernia.

– Kuntakonsernia tarkasteltaessa moni pieni kunta, joka ei ole siirtänyt velkataakkaa yhtiöille näyttäytyy huonossa valossa. Jatkossa kuntalakikin velvoittaa tarkastelemaan talouden osalta koko kuntakonsernia, Määttä kirjoittaa.

Oman kuntansa lainamäärän per asukas Määttä toteaa olevan keskivertoa alempi.

– Tärkeää on myös arvioida mihin lainaa on otettu. Vaalan kunta on tehnyt 2010-luvulla kaksi tulevaisuuden investointia. Koulukeskuksen ja päiväkodin. Eli satsattu nimenomaan tulevaisuuden kunnan ydintehtäviin, Määttä kirjoittaa.

vaala_vakiluku_alle15v

Määttä  näkee, että vaikka kunnan elinvoiman kategorisena mittarina usein käytetään kunnan väestömäärää, oleellisempaa on kunnan kyky toteuttaa perustehtäväänsä eli kuntalaisen hyvinvoinnin edistämistä.

– Minusta tulevaisuuden pieni kunta voi parhaimmillaan olla innostava elinvoimakunta, jos se pystyy kanavoimaan asukkaiden ja kausiväestön potentiaalin alueen kehittämiseen, Määttä, Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja, kirjoittaa.

– Mikäli tällaiseen kansanedustaja Mikko Kärnän esittämään parlamentaariseen työryhmään ja elinvoimapaketin työstöön päädytään, niin olemme toki Suomen johtajavana harvaan asuttujen alueiden asiantuntijaverkostona mielellämme mukana, Määttä toteaa toisessa kirjoituksessaan.

majoinen_maatta_twitter

 

 

Kuntien avainlukuja Tilastokeskuksen verkkosivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*