Kietäväinen tukee kuntatalouden tasapainotavoitetta
Hallituksen kuntataloudelle määräämä tasapainotavoite ja menorajoite ovat askel oikeaan suuntaan. Tavoite vahvistaa julkisen talouden kokonaistasapainon saavuttamista. Keinot eivät kuitenkaan yksin riitä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Hallitus asetti kuntataloudelle tasapainotavoitteen tänään maanantaina. Tavoite tulee kuntasektorille kokonaisuudessaan, eikä se rajoita yksittäisen kunnan päätöksentekoa.
Samalla otetaan käyttöön menorajoite, joka hillitsee valtion toimista kunnille aiheutuvia kustannuksia. Uudistus perustuu valtioneuvoston asetukseen julkisen talouden suunnitelmasta.
Valtionosuuksia
ei saa leikata
Kietäväinen pitää välttämättömänä vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita, jotta miljardin euron säästöt saavutetaan vuonna 2017. Samoin kuntien tuottavuuden esteitä on purettava.
Kuntien veropohjaa on laajennettava, jotta veronkorotuspaineet eivät kohdistu yksinomaan kunnallisveroon.
– Luonnollisestikaan kuntien valtionosuuksia ei saa enää leikata, Kietäväinen muistuttaa.
Valtion huolehdittava
kuntien voimavaroista
Tasapainotavoite ja menorajoite vahvistavat myös perustuslaista johdetun rahoitusperiaatteen noudattamista käytännössä. Rahoitusperiaatteen mukaan valtion pitää huolehtia, että kunnilla on käytössään riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseen.
– On tärkeää, että rahoitusperiaatteen seurannan ja sen toteutumisen tulkinnan periaatteet selkeytetään mahdollisimman pian, Kietäväinen vetoaa.
Kuntalain kokonaisuudistuksessa uudistetaan myös alijäämän kattamisvelvoitetta. Se tiukentaa kuntatalouksien tasapainottamisen vaatimusta entisestään.
– Kaavailtu kuuden vuoden siirtymäkausi ja neljän vuoden määräaika alijäämien kattamiseksi ovat toteutuessaan erittäin kovia vaatimuksia kuntatalouden vaikeassa tilanteessa, Kietäväinen toteaa.
