Kiinteistöverouudistus jumittaa edelleen hallituksessa – ”Jo edellisessä versiossa oli paljon hyvää”
Erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta kertoo, että edellisen hallituksen aikana lakiuudistus saatiin etenemään melko pitkälle. Kuva: Kuntaliitto
Yksi hallitukseen jymähtäneistä kuntia koskevista lakiuudistuksista on kiinteistöveron uudistus. Uudistusta on tehty pitkään, ja se on ollut esillä sekä Sipilän että Marinin hallituksessa.
Kiinteistöverouudistusta on ympäröinyt hiljaisuus, mitä kunnissa kummastellaan. Orpon hallituksen piti saada oma esityksensä valmiiksi ennen kesälomia, mutta ajankohtaa siirrettiin sittemmin lokakuulle.
Sanna Marinin hallituksen esitys kiinteistöveron uudistuksesta ehti lausuntokierrokselle, mutta se jätettiin lopulta pöydälle. Perusteluna oli, että ”nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka väistämättä lisäisi taloudellista epävarmuutta”.
Ministeriö viittasi asumisen kustannusten yleiseen nousuun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tuolloin lausuntokierroksella ollutta esitystä kritisoitiin reippaasti. Palautteessa pelättiin muun muassa, että kunnat innostuisivat nostamaan kiinteistöveroa ja paikkaisivat sillä talouttaan hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä.
Vanhentuneet arvostukset reilummiksi
Erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta kertoo, että edellisen hallituksen aikana lakiuudistus saatiin etenemään melko pitkälle. Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus tekivät ahkerasti töitä ja saivat taustat ja kehikon uudelle lainsäädännölle.
– Pöydälle jäänyt esitys oli huomattavasti parempi kuin mitä nykyinen kiinteistöverojärjestelmä on, Montell sanoo.
Orpon hallitusohjelmassa luvataan, että kiinteistöverotuksen uudistus korjaa kiinteistöjen verotusarvot ja käyvät arvot vastaamaan nykyistä paremmin todellisuutta. Nykyisiä arvostuksia pidetään vanhentuneina ja epäreiluina.
Käytännön esimerkki voisi olla vaikkapa, kuinka jonkun alueen markkina-arvo on kasvanut uuden liikennereitin ansiosta. Verotuksellisesti se on jymähtänyt samalle tasolle kuin mitä kauempana reitistä oleva alue on.
Oikeudenmukaisuutta korostavalle verouudistukselle luvataan pitkät siirtymäajat ja toteuttaa se kohtuullisena kiinteistöjen omistajille.
Uudistuksen on tarkoitus olla kunnille tuottoneutraali. Kunnat voivat kuitenkin edelleen päättää itse veroprosenteista uusien vaihteluvälien rajoissa.
Valtiovarainministeriö on huomauttanut uudistuksen yhteydessä veronkorotusten pelottelijoille, että kuntien on tähänkin asti ollut mahdollista korottaa veroja mutta että ne ovat hyödyntäneet korotuskia maltillisesti.
Verotus kiristyy – tai heikkenee
Montell sanoo, että verotuksen rasitus kohdistuu uudistuksen jälkeen joka tapauksessa uudella tavalla. Osalla kiinteistönomistajista verotus kiristyy, osalla kevenee.
Hän huomauttaa, etteivät kunnat ole himoverottajia, joten aiemman lausuntokierroksen pelottelu isoilla veronkorotuksilla tuntuu ylimitoitetulta. Kuntien ei tarvitse luopua uudistuksessa verotuotoistaan muttei myöskään tarvitse kiristää sitä.
– Kunnissa joudutaan laskemaan uudistuksen toteutuessa hyvin tarkasti veromuutosten vaikutuksia. Siirtymävaiheen aikana kunnilla olisi aikaa määritellä verotuksensa tasoja.
Ykskantaan ei hänen mukaansa voida sanoa, ketkä kiinteistönomistajista olisivat uudistuksen voittajia, ketkä häviäjiä. Ei esimerkiksi voida sanoa, että verotus väistämättä kiristyisi kasvavien kaupunkien keskustoissa, vaikka esimerkiksi Kiinteistöliitossa on esitetty tällaisia arvioita.
EK on puolestaan pelotellut jopa satakertaistuvien yksittäisten tonttien verotusarvon nousulla.
Maanmittauslaitos on tehnyt uudistusta varten hinta-aluekarttoja, jotka on tarkoitus saada kaikkien nähtäviksi uudistuksen yhteydessä. Myös kuntien asukkaat pääsisivät siis katsomaan kartoista, mille hinta-alueelle oma tai mahdollinen tuleva koti sijoittuu.
Maapohja erotettiin omaksi verokseen
Nykyinen hallitus on tähän mennessä toteuttanut niin sanotun tonttiverouudistuksen, jossa se erotti kiinteistöverotuksesta maapohjan. Hallituksen päätöksen mukaisesti verotuksen vaihteluvälin alarajaa korotettiin kuluvaksi vuodeksi 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin.
Korotuksen avulla julkista taloutta päästiin paikkaamaan noin 100 miljoonalla eurolla. Iso osa tästä summasta tulee pääkaupunkiseudulta ja isoista kaupungeista.
Kunnat määräävät omat veroprosentit yleisen veroprosentin osalta erikseen rakennuksille ja maapohjalle, asuinrakennuksille, vapaa-ajan rakennuksille ja mahdollisesti voimalaitoksille, rakentamattomalle rakennuspaikalle ja yleishyödyllisille yhdistyksille.
Omakoti- ja paritaloille on ehdotettu erityiskohtelua, jotta korotukset pysyisivät kohtuullisina.
Kuntaliiton tilastojen mukaan vajaat 250 kuntaa nosti maapohjan kiinteistöveroprosenttia täksi vuodeksi, joista iso osa oli vain pieniä pyöristyksiä.
Ensi vuoden tiedot ovat selvillä 18.11.2024.
Edellisen hallituksen pöydälle jääneessä esityksessä teollisuuskiinteistöille olisi tullut 44:n ja kaupan kiinteistöissä 57 prosentin korotus. Ei liene ihme, että EK on ollut mukana arvostelemassa uudistusta.
Vaikeat laskelmat helpommiksi
Montell sanoo, että kiinteistöverouudistusta tarvitaan paitsi vanhentuneiden verotusarvojen myös vaikeaselkoisuuden takia.
– Nykyinen järjestelmä on hyvin monimutkainen. Esimerkiksi omakotitalon kiinteistöverotusarvon määrityksessä on mukana useita teknisiä ominaisuuksia. Kuntalaisten vaikea ottaa selvää, onko oman kiinteistön verotuspäätös oikein vain väärin.
Uudistukseen hautaan mukaan selkeämmät arvostamismallit.
Lue myös:
