Kiky iskee kovaa kuntatalouteen – toteutuksen mielekkyys kyseenalaistetaan
Hallituksen ei tulisi kääntää selkäänsä hallitusohjelman kirjaukselle, että kunnille ei sälytetä lisätehtäviä tällä vaalikaudella, kunnat muistuttavat. Kuvassa valtiovarainminsteri Petteri Orpo hallituksen puolivälin kehysriihessä. (Kuva: VNK / Laura Kotila)
Kilpailukykysopimus muuttaa jo kuluvana vuonna kuntien kustannuksia ja tuloja voimakkaammin kuin yksikään sote-muutoksen siirtymävuosi tulee aikanaan muuttamaan, kirjoittaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio blogissaan.
”Ensi vuodelle kiky-leikkausta ollaan nostamassa, kun vuosityöajan pidennykselle arvioitu laskennallinen hyöty leikataan kunnilta kokonaan. Viime syksyisten arvioiden perusteella lisäleikkaus nousee noin 120 miljoonaan euroon, mikä tekee asukasta kohden noin 22,1 euroa”, Punakallio kirjoittaa.
Arviot kikyn vaikutuksesta kuntatalouteen tarkentuvat tänään käynnistyneessä hallituksen puolivälin kehysriihessä.
Jos kikyn vaikutus toteutuu edellä mainitun arvion mukaan, esimerkiksi Tampereella se merkitsee 5 miljoonan euron lisäleikkausta, kertoo talousjohtaja Jukka Männikkö.
– Nämä toimenpiteet nakertavat jälleen osaltaan kaupungin taloutta ja hankaloittavat talouden tasapainon saavuttamista. Oletus, että kunnat pystyisivät vuonna 2018 vähentämään kustannuksiaan työajan pidennyksestä johtuen -188 miljoonaa euroa on naurettava, Männikkö sanoo.
Samalla logiikalla asiaa tarkastelee Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikainen:
– Päivittäisen työajan pidennystä ei voi hyödyntää henkilöstön määrän muutoksina, joten laskennallisen hyödyn leikkaaminen heikentää täysimääräisesti kunnan rahoitusasemaa, hän muistuttaa.
Hollolassa kikyn edellyttämä työajan pidennys on käytännössä merkinnyt työn lisääntymistä henkilöstöhallinnossa, kun toimialoja on ohjeistettu ja toimialojen kanssa on neuvoteltu pidennyksen käyttöön ottamisessa.
– Työajanpidennyksen vaikutuksia talouteen on todella vaikea laskea. Käytännössä kyseessä on laskennallinen vaikutus, eli pidennys ei ainakaan toistaiseksi näy mitenkään kunnan määrärahoissa tai palkkamenoissa, vaikka säännönmukainen työaika onkin pidentynyt noin 30 minuuttia per viikko, Hollolan talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi kertoo.
Kikyn hyödyt imuroitiin pois
Kikyä on Tampereella toteutettu ohjeistamalla kaupungin yksiköitä huomioimaan työajan pidennys työvuorosuunnittelussa. Lisäksi tavoitteena on saada säästöjä aikaan sijaiskustannuksissa.
– Aika näyttää, miten työajan pidennys saadaan hyödynnetyksi henkilöstömenojen kasvun hillinnässä. Kiky olisi ollut muutoin hyvinkin kannatettava, jos siitä saatavia hyötyjä ei olisi leikattu kunnilta pois. Nyt kunnissa vähän ihmetellään kikyn mielekkyyttä, kun kikyn hyödyt imuroitiin kunnilta pois, Männikkö sanoo.
Mielekkyyttä on pohdittu myös Paltamossa. Ja käytännön toteutusta: Päivittäistä työaikaa on jatkettu kuudella minuutilla. Tuntityöntekijät lopettavat perjantaisin hommat puoli tuntia entistä aiemmin.
– Tunnelmia kuvannee se, että on naureskeltu, että pelastetaan maailma kuuden minuutin työajan jatkamisella, Arto Laurikainen kertoo.
– Pienemmissä kunnissa ainakaan ei kikyn työajan vuosimuutoksia voi hyödyntää vastaavana henkilöstön vähentymisenä lainkaan. Kun laskennallinen hyöty leikataan valtionosuuksissa vaikuttaa se täysimääräisesti kuntien rahoitusasemaa heikentävästi. Vain suurissa yksiköissä voi työajan pidentämisen hyödyn ulosmitata osittain, Laurikainen sanoo.
Paltamossa investoidaan infraan
Paltamossa talouden merkittävimmät haasteet kuulostavat tutuilta monesta muusta kunnasta: kiinteistöjä on korjattu tai uudelleen rakennettu merkittävästi lähinnä sisäilmaongelmien vuoksi ja kunnan velkamäärä on sen vuoksi jo nyt suuri.
Laurikainen pitää tulevan maakunnan rahoitusratkaisuja uhkana kuntataloudelle, jos kunnan rahoitusasema heikkenee.
– Paltamoon suunnitellaan sellutehdasta. Jos se toteutuu 2020-luvun alussa merkitsee se kasvun lisäksi suuria investointeja infraan ja palveluihin. Kun valtionosuudet nopean kasvun tilanteessa huomioivat asukasluvun muutoksen kahden vuoden viiveellä on paine lisävelkaantumiseen suuri.
Kehysriihestä Laurikainen toivoo, että kuntien rahoitusasema ei ainakaan enempää heikkenisi.
– Työllisyyttä voisi parantaa muun muassa tukemalla kuntien korjausvelkainvestointeja
Hollolassakin kunnan kiinteistöjen kunto on aiheuttanut kertapoistoja, jotka ovat heikentäneet tulosta, Hanna Hurmola-Remmi kertoo.
Hän toivoo kehysriihestä tukea – ei leikkauksia – työllisyydenhoitoon.
Mihin jäi miljardin euron tavoite?
Jukka Männikkö muistuttaa hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta vähentää kuntien tehtäviä niin että kustannukset pienenisivät yhdellä miljardilla eurolla.
– Tästä tavoitteesta hallitus on luopunut eikä kukaan ole enää vaivautunut nostamaan asiaa esille.
– Hallitusohjelmaan kirjattiin, että hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015-2019. Olisi kovasti toivottavaa, että hallitus pitää kiinni antamistaan lupauksista.
Reilu vuosi sitten valtiovarainministeriö tiedotti tavoitteen päivittymisestä.
”Tässä vaiheessa toimenpideohjelmassa osoitetaan reilun 400 miljoonan euron kustannussäästöt pitkällä aikavälillä. Lisäksi aluehallinnon uudistamisen arvioidaan nostavan kokonaissumman noin 500 miljoonaan euroon”, VM tiedotti 17.2.2016.
Männikkö muistuttaa myös, että kuntien valtionosuusleikkausten summa vuodesta 2012 nousee vuoden 2017 tasolla jo noin 2,5 miljardiin euroon.
– Näistä rajuista leikkauksista huolimatta kunnat ovat huolehtineet hyvin oman osuutensa julkisen talouden tasapainottamisessa. Olisi reilua todeta, että julkista taloutta on pitkälti tasapainotettu kuntien kustannuksella eikä uusia rasitteita kunnille enää anneta.
– Kuntien velvoitteita ja tehtäviä ei ikävä kyllä ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Kuntatalous ei kestä enää uusia lisärasitteita ellei samalla merkittävästi myös vähennetä kuntien tehtäviä ja velvoitteita, Männikkö näkee.
Minna Punakallio tiedostaa Arto Laurikaisen kuvaileman kikyn käytännön ongelman. Juuri pienissä kunnissa työajan pidennyksen muuttaminen henkilöstösäästöksi on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi.
– Se ei ole tuonut kuntiin säästöjä eikä lisärahaa. Sen vuoksi ensi vuodelle kaavailtu lisäleikkaus on puhdastakin puhtaampi leikkaus, joka vie kuntatalouden kilpailukykysopimuksen seurauksena selvästi miinukselle.
– Näitä asioita hallitus ei tunnusta, vaan kuntataloutta heikentävät mahdolliset päätökset naamioidaan erilaisilla laskennallisilla hyödyillä tai kannustimien parantumisella, Punakallio kirjoittaa.
Lue myös:
Tampereen Männikkö: Asumistuen maksatus kunnilla olisi idiotismin huippu
