Tuolit nostettu pulpeteille luokassa
Kiuruvedellä valtuusto päätti pitää kiinni kyläkouluista. Kouluverkon uusi tarkastelu on tulossa seuraavan valtuuston pöydälle, kaupungissa uskotaan. (Kuva: Pixabay)

Kiuruveden valtuutetut eivät innostuneet kaupungin talouden tasapainottamista pohtineen ohjausryhmän ehdotuksesta lakkauttaa neljä kyläkoulua vuonna 2025, vaan kaatoivat kaikki lakkauttamisesitykset marraskuussa. 

Esityksen taustalla on kaupungin nopeasti hälyttäväksi luisunut talous. Kiuruveden viime vuoden tulos oli jo 3,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. 

Kaupungin taloutta haastaa väestön vanheneminen ja sote-menojen kasvu. Viime vuoden alijäämästäkin noin 2 miljoonaa euroa selittyy sote-menojen ylittymisellä.  

FCG-Perlaconin kanssa laadittu painelaskelma osoitti, että kumulatiivinen alijäämä tulee kasvamaan vuoteen 2025 mennessä 14,79 miljoonaan euroon, mikäli kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin.  

Lasten määrän vähenemisen ja vanhenevien koulurakennusten pohjalta sopeutustyöryhmä päätyi painelaskelman pohjalta esittämään, että kaupungin neljä kyläkoulua lakkautettaisiin vuonna 2025 ja oppilaat siirtyisivät keskustaan rakennettavaan uuteen kouluun. 

-Kun verrattiin tilinpäätökseen 2019 eli nykytilanteeseen tilannetta, jossa kaikki oppilaat olisi 2025 siirretty keskustaan, ero nykytilanteeseen oli niin merkittävä, että se olisi jo kattanut jopa ison investoinnin kustannukset, ja olisi jäänyt säästöönkin, sanoo FCG-Perlaconin kuntatalouden asiantuntija Heli Silomäki

Kyläaktivismin runsaus 

Ohjausryhmän esitys sai kuitenkin kylien asukkaat aktivoitumaan runsain mitoin. Alakouluverkon tulevaisuutta pohti myös kyläaktiivien koulutyöryhmä. Talouden tasapainottamisryhmä ja aktiivien koulutyöryhmä yhdessä käsittelivät yhdessä asiaa – osittain ristiin.

Kyläkoulujen lakkautusesitykselle esitettiin varjobudjetin nojalla muita vaihtoehtoja. Kuntalaisaktiivit kyseenalaistivat esityksen pohjana käytetyt oppilasmääräluvut, laskelmat koulukuljetusten kustannuksista sekä kiinteistökustannusarviot. 

Heli Silomäki korostaa, että kiuruvetisten aktiivisuus oli kohteliasta ja kunnioittavaa. 

– Keskustelua käytiin rakentavassa hengessä. Aktiivisuutta oli kyllä poikkeuksellisenpaljon. 

Uskottavuus heikkeni 

Lopulta ohjausryhmän esittämistä neljästä lakkautuksesta vain kaksi eteni kaupunginhallituksesta valtuustoon, joka päätti, että kouluja ei lakkauteta. 

Valmistelun viime metreillä kouluverkkolaskelmiin tehtiin tarkennuksia pohjatietojen vaihtumisen takia.

Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen, kesk., uskoo, että päätösten taustalla ovat laskelmiin tehdyt tarkennukset. 

– Se aiheutti uskottavuuden heikkenemistä. 

– Toinen on se, että kyläkoulut ovat Kiuruvedelle tosi tärkeitä. Kyläkoulujen lakkauttaminen olisi ollut hirmu hankalaa joka tapauksessa, olisipa virkamiesten valmistelu ollut minkälaista tahansa. 

Kyläkoulupäätöksellä olisi Kokkosen mukaan reagoitu talouskehitykseen ennakoivasti. Vaikka muilla toimenpiteillä ryhtiä talouteen saadaan lähivuosiksi, laskelmien mukaan käyrät alkavat laskea vuonna 2025.  

– Taajamassa olevat yläkoulu ja alakoulu ovat 1950-luvulta ja 1960-luvulta, ja niissä on voimakas remontoinnin tarve. Työryhmän tahtotilana oli ennakoida tätä ja rakentaa kaikille yhteinen koulu. 

– Investointi voi olla edessä joka tapauksessa jossakin kohtaa. 

Kipeä keskustelu 

Kiinteistöhaasteiden vuoksi kyläkoulukysymys palautunee seuraavan valtuuston pöydälle, uskovat sekä Mira Kokkonen että kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka

Muiniekka muistuttaa, että kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt 2 miljoonan euron tasapainotusohjelman syyskuussa, eikä FCG-Perlaconin laskelmia kyseenalaistettu.  

-Kouluverkkolaskelmissa ilmeni epäjohdonmukaisuutta yksityiskohdissa, mutta ne eivät muuta isoa kuvaa siitä, että ikärakenteen ennustettu kehitys ja kaupungin palvelurakenne eivät kohtaa. 

-Tunteitakin herättäneessä keskustelussa todettiin yhteisesti se, että väestömme suhteellinen ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen ja työssäkäyvän väestön osuuden väheneminen edellyttävät muutoksia kaupungin palvelurakenteeseen, kun katsotaan vuosiin 2025-2030. Meillä oli rohkeutta käydä tämä keskustelu, joka varmaan on tai tulee olemaan kipupiste monessa muussakin Suomen kunnassa. 

Vaalien läheisyys vaikuttaa 

Myös Heli Silomäki uskoo, että ennemmin tai myöhemmin kouluverkkokeskustelu palaa Kiuruveden päätöksentekoon. 

Hän muistuttaa, että alle 10 000 asukkaan kunnassa keinot sopeuttamiseen ovat rajalliset. Silomäki toivoo, että seuraavalla yrityksellä kyläaktiivit ovat mukana valmistelussa varhaisessa vaiheessa, jotta valtuustoon saadaan päätöksenteon vakuuttavat laskelmat. 

– Kiuruvesi oli tarvinnut ne rakenteelliset muutokset, joita kouluverkosta olisi saanut.  

Laskelmissa tähdättiin kunnan kannalta parhaaseen ratkaisuun, hän korostaa. 

-Kaikki yrittivät hyvää. 

Kuluvana vuotena kuntatalouden päätöksistä voi tehdä tavallistakin kiperämpiä poikkeuksellisen vaikea taloudellinen tilanne yhdistettynä kuntavaalien läheisyyteen. 

Mira Kokkonen uskoo, että vaalit vaikuttivat myös Kiuruveden kouluverkkopäätöksessä. 

– Aivan taatusti vaikuttaa. Meillä esimerkiksi kokoomus teki ryhmäratkaisun, että he olivat kaikki kyläkoulujen jatkon kannalla, vaikka osa kokoomuslaisista oli hyvinkin voimakkaasti työryhmässä tämän esityksen takana. 

FCG Oy ja Kuntalehteä kustantava KL-Kustannus Oy kuuluvat Suomen Kuntaliitto Ry:n yritysperheeseen.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*